Ero sivun ”Kanttaanpyhät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
p kh
Rivi 5:
Myös Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa käyntipäivät säilyivät pitkään [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin, joskin kulkueet jäivät pois. Vuoden 1571 evankelisessa [[kirkkojärjestys|kirkkojärjestyksessä]] mainittiin [[rukoussunnuntai]]n ohella sitä seuraava maanantai ja tiistai käyntipäivinä. Ne eivät kuitenkaan olleet varsinaisia [[pyhäpäivä|pyhäpäiviä]], vaan silloin pidettiin vain aamulla yleiset rukoukset, minkä jälkeen mentiin normaalisti työhön. Jo 1600-luvulla niitä lakattiin monin paikoin viettämästä. Almanakassa ne kuitenkin säilyivät vuoteen 1773 saakka. Kansanperinteessä ne säilyivät paikoitellen 1800-luvun lopulle saakka.<ref name=Lempiainen />
 
Kanttainpyhiin on Suomessa kansanomaisesti liittynyt myös säitä koskevia uskomuksia. Yleinen on uskomus, että jos kanttainpyhinä on kylmä, tulee lämmin kesä ja saadaan hyvä sato, mutta jos silloin on vuodenaikaan nähden lämmintä, tuletulee kylmä kesä. Toisinaan on lisäksi katsottu kyseisen viikon maanantain ennustavan kesäkuun, tiistain heinäkuun ja keskiviikon elokuun säätä.<ref name=Vilkuna>{{kirjaviite | Tekijä = Kustaa Vilkuna | Nimeke = Vuotuinen ajantieto, 21. painos | Sivu = 136-137 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1998 | Tunniste = 951-1-12544-3}}</ref>
 
== Nimen alkuperä ==