Ero sivun ”Avioero” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Varallisuuden jako: turha triviauutinen, tuollaiset kuuluvat Guinnessin ennätyskirjaan
ehkä paras siirtää vain Suomea käsittelevät kappaleet omaan osioonsa, ylempänä aihetta pitäisi käsitellä yleismaailmallisemmin
Rivi 1:
'''Avioero''' tarkoittaa [[avioliitto|avioliiton]] päättymistä ennen kummankaan puolison kuolemaa. Länsimaissa avioerojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti 1900-luvulla. Oikeuselin päättää avioeron voimaantulosta.
 
== Avioeron myöntäminen Suomessa ==
Avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Asiaa käsiteltäessä tuomioistuin ei tutki, minkä vuoksi puolisot tai toinen puoliso vaatii avioeroa eikä myöskään puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Avioeron voi saada puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen, tai heti jos puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa koskeva asia pannaan käräjäoikeudessa vireille kirjallisella hakemuksella, jonka joko molemmat tai toinen puolisoista on tehnyt.
 
Suomessa avioerohakemus raukeaa, mikäli vuoden pituisen harkinta-ajan kuluessa vaatimusta ei ole uusittu<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L6%7Cnimeke=Avioliittolaki|nimeke=Avioliittolaki 234/1929|tekijä=|julkaisu=www.finlex.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-08-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> tai toinen puolisoista kuolee ennen, kuin mahdollinen avioerotuomio on saanut lainvoiman<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1495533174715.html|nimeke=Korkeimanoikeuden ennakkopäätös KKO:2017:32|tekijä=|julkaisu=korkeinoikeus.fi|ajankohta=|julkaisija=Korkein oikeus|viitattu=2018-08-08}}</ref>.
 
Avioeron yhteydessä voidaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi saattaa myös seuraavat asiat:
 
* Elatusapu lapselle tai puolisolle
* Lapsen huolto ja tapaamisoikeus
* Yhteiselämän lopettaminen ja se, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin.
 
== Historia ==
Rivi 18 ⟶ 7:
 
Hyvin harvassa kulttuurissa ei avioeroa ole missään muodossa.
 
== Eroamisen yleisyys==
Nykyisin noin puolet suomalaisista aviopareista eroaa. Eroavien osuuden ohella avioerojen kokonaismäärä lisääntyy myös. Vuonna 2000 keskimääräinen eroon päättynyt avioliitto kesti 12 vuotta, kun vuonna 2005 se kesti enää 11 vuotta. 1960-luvulla solmituista avioliitoista eroon on päättynyt kolmasosa ja 1970-luvulla solmituista noin 40 prosenttia.<ref>[http://web.archive.org/web/20131104133045/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Puolet+aviopareista+eroaa+eroavien+avioliitot+kest%C3%A4v%C3%A4t+keskim%C3%A4%C3%A4rin+11+vuotta/1135227734289?ref=rss Valtavaara, Marjo: "Puolet aviopareista eroaa, eroavien avioliitot kestävät keskimäärin 11 vuotta". Helsingin Sanomat, 3.6.2007.] (luettu 3.6.2007)</ref>
 
==Avioeron riskitekijöitä==
Rivi 38 ⟶ 24:
Lapsen saaminen toisinaan aiheuttaa stressiä mahdollisessa parisuhteessa, joka voi pahimmillaan johtaa avioeroon.<ref name=ok/>
 
== Suomessa ==
==Suomalaisen avioero ulkomaalaisesta puolisosta==
=== Avioeron myöntäminen Suomessa ===
Erottaessa ulkomaalaisesta puolisosta tai ulkomailla oltaessa juristit saattavat määrittää, mihin maahan pariskunnalla on vahvin yhteys, ja soveltaa sen maan erolakeja. Siksi ero voi viedä parikin vuotta ja sen ehdot voivat riippua tuomioistuimaasta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001767791.html|nimeke=Avioero ulkomailla on vaikeuksien kerjäämistä|ajankohta=8.9.2012|julkaisu=Taloussanomat}}</ref>
AvioliittoSuomessa avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Asiaa käsiteltäessä tuomioistuin ei tutki, minkä vuoksi puolisot tai toinen puoliso vaatii avioeroa eikä myöskään puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Avioeron voi saada puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen, tai heti jos puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa koskeva asia pannaan käräjäoikeudessa vireille kirjallisella hakemuksella, jonka joko molemmat tai toinen puolisoista on tehnyt.
 
Suomessa avioerohakemus raukeaa, mikäli vuoden pituisen harkinta-ajan kuluessa vaatimusta ei ole uusittu<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L6%7Cnimeke=Avioliittolaki|nimeke=Avioliittolaki 234/1929|tekijä=|julkaisu=www.finlex.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-08-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> tai toinen puolisoista kuolee ennen, kuin mahdollinen avioerotuomio on saanut lainvoiman<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1495533174715.html|nimeke=Korkeimanoikeuden ennakkopäätös KKO:2017:32|tekijä=|julkaisu=korkeinoikeus.fi|ajankohta=|julkaisija=Korkein oikeus|viitattu=2018-08-08}}</ref>.
 
Avioeron yhteydessä voidaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi saattaa myös seuraavat asiat:
 
* Elatusapu lapselle tai puolisolle
* Lapsen huolto ja tapaamisoikeus
* Yhteiselämän lopettaminen ja se, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin.
 
=== Eroamisen yleisyys ===
Nykyisin noin puolet suomalaisista aviopareista eroaa. Eroavien osuuden ohella avioerojen kokonaismäärä lisääntyy myös. Vuonna 2000 keskimääräinen eroon päättynyt avioliitto kesti 12 vuotta, kun vuonna 2005 se kesti enää 11 vuotta. 1960-luvulla solmituista avioliitoista eroon on päättynyt kolmasosa ja 1970-luvulla solmituista noin 40 prosenttia.<ref>[http://web.archive.org/web/20131104133045/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Puolet+aviopareista+eroaa+eroavien+avioliitot+kest%C3%A4v%C3%A4t+keskim%C3%A4%C3%A4rin+11+vuotta/1135227734289?ref=rss Valtavaara, Marjo: "Puolet aviopareista eroaa, eroavien avioliitot kestävät keskimäärin 11 vuotta". Helsingin Sanomat, 3.6.2007.] (luettu 3.6.2007)</ref>
 
===Suomalaisen avioero ulkomaalaisesta puolisosta===
ErottaessaSuomalaisen erotessa ulkomaalaisesta puolisosta tai ulkomailla oltaessa juristit saattavat määrittää, mihin maahan pariskunnalla on vahvin yhteys, ja soveltaa sen maan erolakeja. Siksi ero voi viedä parikin vuotta ja sen ehdot voivat riippua tuomioistuimaasta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001767791.html|nimeke=Avioero ulkomailla on vaikeuksien kerjäämistä|ajankohta=8.9.2012|julkaisu=Taloussanomat}}</ref>
 
Dosentti Minna Säävälän mukaan suuri kulttuuriero lisää eroriskiä. Usein eroja ei huomaa ennen lasten syntymistä, joten lapsiarjesta ja perinteistä pitäisi keskustella etukäteen eikä olettaa, että ajatellaan asioista samalla tavalla.<ref name=hs104>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005616552.html|nimeke=HS selvitti kansain­välisten avio­liittojen ero­tilastot: Katso, minkä maalaisen puolison kanssa liitto kestää – Oikaisu: Aiemmin jutussa eroprosentit esitettiin liian pieninä|ajankohta=10.4.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Avioero