Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä

167 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
Poistettu lause kristinuskosta ja siitä kuinka naiset tappoivat "luvattomia" lapsiaan välttyäkseen vainoilta. Antaa kuvan että naiset eivät olisi kristittyjä, ja että lapsiin tarvittaisi lupa. Muokattu sana "isä" muotoon "toinen vanhemmista" aatelisia käsittelevään lauseeseen.
(Korjattu kirjoitusvirhe.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (Poistettu lause kristinuskosta ja siitä kuinka naiset tappoivat "luvattomia" lapsiaan välttyäkseen vainoilta. Antaa kuvan että naiset eivät olisi kristittyjä, ja että lapsiin tarvittaisi lupa. Muokattu sana "isä" muotoon "toinen vanhemmista" aatelisia käsittelevään lauseeseen.)
'''Avioton lapsi''' (lyh. '''au-lapsi''') on termi, jolla viitataan ''[[avioliitto|avioliiton]] ulkopuolella syntyneeseen lapseen'' eli lapseen, jonka vanhemmat eivät ole olleet keskenään naimisissa lapsen syntyessä.
 
Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen|surmattu]] jo vastasyntyneinä. [[Kristinusko]] kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos hänentoinen isänsävanhemmista oli aatelinen, muttajoka oli tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]].
 
Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin [[kunta|kuntiin]] nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.
6

muokkausta