Ero sivun ”Kolmas anglo–burmalainen sota” versioiden välillä

Burmaa hallinnut [[Konbaungin dynastia]] oli käynyt [[Ensimmäinen anglo–burmalainen sota|ensimmäinen anglo–burmalaisen sodan]] [[Intian niemimaa]]ta hallinnutta [[yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]] vastaan vuosina 1852–1853. Sota oli päättynyt prinssi [[Mindon]]in syöstyä aikaisemman hallitsijan vallasta. Briteille oli menetetty maan eteläosien [[Pegu]]n maakunnan hallinta, vaikkakaan lopullista rauhansopimusta ei oltuollut allekirjoitettu.<ref name="vaw">{{Kirjaviite | Tekijä = Harold E. Raugh, Jr | Nimeke = The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 66-71 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 1-57607-926-0 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mindonin valtakunta käsitti sodan jälkeen edelleen [[Iravadi]]-joen laakson pohjoisosat. Mindon pyrki vastaamaan ulkovaltojen muodostamaan uhkaan uudistamalla valtakuntaansa esimerkiksi Siamin kuningas [[Mongkut]]in tapaan. Uutta pääkaupunkia [[Mandalay]]ta oli alettu rakentamaan vuonna 1856 ja sen lähistölle perustettiin esimerkiksi teräs- ja aseteollisuutta. Maahan kutsuttiin teknikkoja [[ranska]]sta ja [[italia]]sta, minkä lisäksi burmalaisia lähetystöjä matkusti länsimaihin uuden teknologian tuomiseksi Burmaan. Vuonna 1871 burmalainen lähetystö oli vieraillut myös Englannissa, joskin lähetystön saavutukset jäivät pieniksi. Mindonin seuraaja oli hänen vuonna 1878 valtaan noussut poikansa [[Thibaw]].<ref name="kahk">{{Kirjaviite | Tekijä = Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen | Nimeke = Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 158-159, 173 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-1-15771-X }}</ref> Thibaw oli isäänsä huomattavasti heikompi hallitsija, jonka virakoneistovirkakoneisto kärsi esimerkiksi laajamittaisesta korruptiosta. Samalla ranskalaiset alkoivat yheyhä enenevissä määrin sekaantua Burman asioihin. Ranskalaiset saivat esimerkiksi sopimuksen rautatien rakentamisesta Manadalaysta kohti Intian rajaa.<ref name="vaw" /> Britit olivat aluksi tyytyneet vastaamaan ranskalaisten toimintaan [[Indokiina]]n suunnalla, mutta heidän toimintaansa Burmassa alettiin pitää uhkana.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Anglo-Burmese-Wars | Nimeke = Anglo-Burmese Wars | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 6.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ranskalaisten pelättiin esimerkiksi toimittavan burmalaisille nykyaikaisia tykkejä ja muuta aseistuista.<ref name="vaw" />

Vuonna 1885 burmalaiset sakottivat suuren summan brittiläiseltä [[tiikki]]puita myyneellemyyneeltä yritykseltä, väitetysti koska yhtiö oli vienyutvienyt maasta sovittua suuremman määrän puuta. Britanniassa [[Robert Salisbury]]n johtama [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|konservatiivinen]] hallitus käytti sakkoa syynä sodan aloittamiselle. 22. lokakuuta 1885 Thibawille annettiin uhkavaatimus, jonka mukaan burmalaisten oli luovutettava maan ulkopolitiikan hallinta briteille. Aikaa vastaukselle annettiin 10. marraskuuta asti. Thibaw ei odotetusti hyväksynyt uhkavaatimusta, vaan vetosi burmalaisiin maan puolustusvalmistelujen aloittamiseksi.<ref name="vaw" />