Ero sivun ”Kalliolan setlementti” versioiden välillä

Päihdekuntoutus tapahtuu hoitavissa ryhmissä yksilölliset tarpeet huomioiden. Menetelminä ovat vertaistuki, yhteisöhoito ja 12 -askeleen ohjelmat. Hoidon jälkeinen tukiverkosto rakentuu jo hoidon aikana. Läheiset osallistuvat hoitoon tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Hoito toteutetaan Kalliolan sosiaalityön, hoitotyön ja lääketieteen ammattilaisten yhteistyönä.
 
Kalliolan Nurmijärven klinikan Myllyhoito tarjoaa mahdollisuuden kahdentoista askeleen ohjelmien, yhteisön tuen ja päihdetyön ammattilaisten avulla tapahtuvaan toipumiseen. Kalliolan Avo- ja jatkohoitoyksikössä toimivat Myllynhoidon ja Kiskon yhteisöhoidon avohoitosovellukset. Myös Nurmijärven klinikan jatkohoito ja K-tien jatkohoito ovat osa kokonaisuutta. Suomeen hoitomallin toi ensimmäisenä edesmennyt sosiaalineuvos Toivo Pöysä ja lanseerasi sen suomalaiseksi nimeksi ”Myllyhoito”. Kalliolan klinikka aloitti mallin toteuttamisen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1982.
 
Vahvasti tukien kehittää [https://www.kalliola.fi/sosiaalityo/paihteet/vankien-paihdekuntoutus/ VAHVAT-kuntoutusohjelmaa] vapautuville päihdeongelmaisille vangeille pääkaupunkiseudulla.
kuntoutuksen avulla. Sandelsissa on seniorikuntosali, liikuntasali sekä allasosasto saunoineen. Senioreiden tietotupatoiminnan tavoitteena on ehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta sekä tietoteknisten valmiuksien kehittäminen. Toimintamuotona ovat vertaistukeen perustuvat atk-koulutukset, joissa jo hieman edistyneempi koneen käyttäjä toimii vapaaehtoisena vertaiskouluttajana. Helsingissä on kolme Senioreiden Tietotupaa. Mukana on 20 vapaaehtoista koulutettua vertaiskouluttaja.
 
== Kalliolan setlementtitalo ==
== Vammaistyö ==
Kalliola ylläpitää vaikeasti liikuntavammaisten ryhmäkoti Jatkoa. Ryhmäkoti toimii kuuden syntymästään saakka vaikeasti liikuntavammaisen nuoren aikuisen pysyvänä kotina. Kalliola tarjoaa myös vammaisten päivätoimintaa päivätoimintaa.
 
Kalliolan toimitalosetlementtitalo sijaitsee Helsingin [[Alppiharju]]ssa [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja Kalliolanrinteen (ent. Vaasanrinteen) kulmassa, ja sen tontti käsittää pienen kolmiomaisen korttelin kokonaisuudessaan. Nykyinen rakennus valmistui vuonna 1966.<ref name="Vierotie">{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell | Nimeke = Viertotietä itään ja länteen, Helsingin vanhoja kortteleita 3 | Sivu = 122-125 | Julkaisija = Sanoma Oy | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-875-103-X}}</ref>
== Toimitalo ==
 
Kalliolan toimitalo sijaitsee Helsingin [[Alppiharju]]ssa [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja Kalliolanrinteen (ent. Vaasanrinteen) kulmassa, ja sen tontti käsittää pienen kolmiomaisen korttelin kokonaisuudessaan. Nykyinen rakennus valmistui vuonna 1966.<ref name=Vierotie>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Hackzell | Nimeke = Viertotietä itään ja länteen, Helsingin vanhoja kortteleita 3 | Sivu = 122-125 | Julkaisija = Sanoma Oy | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-875-103-X}}</ref>
 
Aikaisemmin samalla paikalla sijaitsi 1910-luvulla rakennettu venäläinen ''Bobrikoffin koulu''. Suomen itsenäistyttyä rakennus jäi tyhjilleen, ja sitä suunniteltiin muun muassa poliisikoulun käyttöön, mutta valtioneuvosto päätti vuonna 1919 luovuttaa sen 25 vuodeksi Suomen Setlementti­liiton käyttöön. Vuonna 1937 rakennus tontteineen lahjoitettiin samalle järjestölle. Vanha koulurakennus purettiin 1960-luvulla.<ref name=Vierotie />
Rekisteröitymätön käyttäjä