Ero sivun ”Suomalaisten muinaiset jumalat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Suomalaisten muinaiset jumalat”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17694744 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 9. marraskuuta 2018 kello 07.41 (UTC)) |
Hylättiin viimeisimmät 7 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 37.219.173.152) ja palautettiin versio 17633044, jonka on tehnyt Savir |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Robert Stigell Ilmarinen 1888.jpg|pienoiskuva|[[Seppo Ilmarinen|Ilmarista]] kuvaava veistos Helsingin [[Vanha ylioppilastalo|Vanhan ylioppilastalon]] pääovella.|278x278px]]
'''Suomalaisten muinaiset jumalat''' ovat [[Suomalaiset|suomalaiseen]] ja [[Karjalaiset (kansa)|karjalaiseen]] [[
▲ suppeampien elämänpiirien hallitsijat, kuten esimerkiksi paikalliset metsän- ja vedenhaltijat.<ref>Risto Pulkkinen - Suomalainen kansanusko (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012)</ref> Kuitenkin esimerkiksi säiden haltijaksi mielletty [[Ukko]] tunnettiin luultavasti kaikkialla Suomessa ja Karjalassa, ja melko lailla vastaava hahmo tunnetaan niin [[Skandinaaviset kielet|skandinaaveilta]], [[Saamelaiset|saamelaisilta]] kuin [[Baltia|balteiltakin]]. Myös [[Seppo Ilmarinen|Ilmarista]] vastaava hahmo tunnetaan useilta suomensukuisilta kansoilta. Ennen kristinuskoa jumaluus ymmärrettiin kuitenkin eri tavoin kun nykyään. Tästä syystä niiden merkitystä suomalaisessa muinaisuskossa on paljolti ylikorostettu, sillä tarkastelun lähtökohtana on ollut jumalakeskeinen länsimais-kristillinen kulttuuri ja sen pohjalta kiinnostus on perinteisesti kohdistunut muinaissuomalaisten oletettuun [[Polyteismi|polyteismiin]] ja [[Epäjumala|epäjumaliin]].
Muinaissuomalaisten ja karjalaisten palvomia olentoja olivat myös [[haltija]]t, joskaan kaikkia haltijoita ei palvottu. Haltijoista osa samaistetaan jumaliin, mutta osa haltijoista oli pahoja, heikkoja tai pienikokoisia. Joissain perinteissä myös [[vainajien palvonta|vainajia palvottiin]] samaan tapaan kuin jumaluuksia ja haltijoita. Eri ympäristöjä ja elementtejä hallitsivat eri jumalat ja olennot. Esimerkiksi vedellä, metsällä, taivaalla ja maalla oli omat jumaluutensa ja haltijansa, joita palveli tai joiden elinpiirissä kuhisi lukuisien pienempien [[väki|haltijaolentojen väkeä]]. Metsän kuningasta monet kutsuivat [[Tapio]]ksi. Ilman ja ukkosen jumala oli monille [[Ukko]].
Suomalaisten alkuperäisestä muinaisuskosta tiedetään vähän. Kristinuskon levittäytyessä lännestä (katoliset) ja idästä (ortodoksit) Suomeen, vanhat jumaluudet joutuivat ahtaalle ja vähitellen unohduksiin. Kirjoitettua suomen kieltä ei ollut eivätkä kirkon työntekijät tai harvat muut oppineet juuri vaivautuneet merkitsemään muistiin piirteitä kansan vanhasta uskosta. Joitakin jumalien nimityksiä siirtyi henkilönimiin, kuten esim. Väinö, Ilmari, Jouko, Ahti, Kalevi, Mielikki, Rauni, Tapio, Tellervo ja Ukko. Tutkimuksessa ovat erittäin tärkeitä vertailukohteita muut suomensukuiset kansat, joista jotkin ovat kyenneet säilyttämään suomalaisia paremmin ja pitempään vanhoja uskomuksia ja tapoja. Myös paikannimistöstä voidaan saada jotain tietoja. Tunnettuja ovat mm. [[Koli]]n kansallismaiseman korkeimmat huiput, Ukko- ja Akka-Koli.
== Lähteet muinaisista jumalista ==
| |||