Ero sivun ”Happamuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
+lae
ja
Rivi 60:
Myös emästen ja happojen [[Suola|suolat]] liukenevat veteen ja niiden ionit riistävät vedeltä vetyioneita ja toisaalta voivat itse luovuttaa vetyioneita. Tällaisten suolojen vesiluiokset ovat silloin happamia tai emäksisiä.<ref name=mooli5_2/><ref name=zum_263/>
 
Vesimolekyyli voi myös itse luovuttaa vetyionin toiselle vesimolekyylille, jolloin siitä tulee hydroksidi-ioni (OH<sup>−</sup>) ja toisesta tulee oksoniumioni:
:H<sub>2</sub>O + H<sub>2</sub>O <math>\rightleftharpoons</math> H<sub>3</sub>O<sup>+</sup> + OH<sup>−</sup>.<ref name=zum_236/>
Vesi voi siten toimia sekä happona että emäksenä, joten vettä kutsutaan siksi [[amfolyytti|amfolyytiksi]]. Tätä itseensä kohdistuvaa reaktiota kutsutaan [[autoprotolyysi]]ksi. Puhtaan veden autoprotolyysissä muodostama normaali oksoniumionin konsentraatio (merkitään [H<sub>3</sub>O<sup>+</sup>]) on noin [H<sub>3</sub>O<sup>+</sup>] = 1,0·10<sup>-7</sup> mol/l. Vesiliuosta, jolla on tämä konsentraatio, kutsutaan ''neutraaliksi''.<ref name=mooli5/><ref name=zum_236/>