Ero sivun ”Usko Kemppi” versioiden välillä

424 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
w, kh ja muuta siistimistä
(w, kh ja muuta siistimistä)
'''Usko Urho Uljas Kemppi''' (vuoteen 1943 '''Hurmerinta''', s. [[12. helmikuuta]] [[1907]], [[Oripää|Oripäässä]] - k. [[13. toukokuuta]] [[1994]], [[Espoo]]ssa) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja sanoittajakirjailija. Kempin monipuolinen kirjoitustyö käsitti niin lauluja, näytelmiä kuin elokuvakäsikirjoituksiakin.
 
== Lapsuus ==
Usko Kempin isä, [[Kaarle Aksel Hurmerinta]] oli poliisimestari ja viranhoito vei perhettä lukemattomille asuinpaikkakunnille. Ensimmäinen muutto tapahtui [[Turku]]un, kun Usko oli kolmen kuukauden ikäinen. Turku muodostuikin Uskon omien sanojen mukaan hänen elämänsä keskuspaikaksi. Isä oli poikaikäisenä ollut [[Uudenmaan pataljoona]]n soittokunnassa [[Helsinki|Helsingissä]]. Äiti, [[Emilia Amanda Nordqvist]], soitti jonkin verran [[piano]]a ja lauloi [[kuoro]]issa. Äidin veli oli hyvä [[viulu|viulisti]] ja [[lukkari]]-[[urkuri]]. Musikaalisuus tuli Usko Kempille molempien vanhempien kautta. Isä kirjoitteli sekä [[lyriikka|runoja]] että [[näytelmä|näytelmiä]] ja perusti näyttämön tai johti sellaista lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa hoiti virkaansa. Uskon äiti näytteli Porissa maestron syntymän aikoihin [[Kaarle Hurmerinta|Kaarle Hurmerinnan]] näytelmässä Ensimmäinen perämies. Myös Uskon teatterikiinnostuksen voi hyvällä syyllä sanoa olevan kotoisin omasta perheestä.
 
Usko Kempin isä, [[Kaarle Aksel Hurmerinta]] oli poliisimestari ja viranhoito vei perhettä lukemattomille asuinpaikkakunnille. Ensimmäinen muutto tapahtui [[Turku]]un, kun Usko oli kolmen kuukauden ikäinen. Turku muodostuikin Uskon omien sanojen mukaan hänen elämänsä keskuspaikaksi. Isä oli poikaikäisenä ollut [[Uudenmaan pataljoona]]n soittokunnassa [[Helsinki|Helsingissä]]. Äiti, [[Emilia Amanda Nordqvist]], soitti jonkin verran [[piano]]a ja lauloi [[kuoro]]issa. Äidin veli oli hyvä [[viulu|viulisti]] ja [[lukkari]]-[[urkuri]]. Musikaalisuus tuli Usko Kempille molempien vanhempien kautta. Isä kirjoitteli sekä [[lyriikka|runoja]] että [[näytelmä|näytelmiä]] ja perusti näyttämön tai johti sellaista lähes kaikilla paikkakunnilla, joissa hoiti virkaansa. Uskon äiti näytteli Porissa maestronUskon syntymän aikoihin [[Kaarle Hurmerinta|Kaarle Hurmerinnan]] näytelmässä ''Ensimmäinen perämies''. MyösNäin UskonUsko Kempin teatterikiinnostuksen voi hyvällä syyllä sanoa olevan kotoisin omasta perheestä.
 
== Kiertolaisen elämää ==
 
Kun Usko Kemppi oli kahdenkymmenen ikäinen, hän oli asunut seuraavilla paikkakunnilla: [[Oripää]], [[Turku]], [[Helsinki]], [[Pori]], [[Hämeenlinna]], [[Joensuu]], [[Kajaani]] kahteen otteeseen, [[Kuopio]], [[Viipuri]] ja [[Naantali]]. Vuonna [[1921]] sai Kaarle Aksel Hurmerinta siirron [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] poliisimestariksi, ja siitä kaupungista tulikin UskonKempin omien sanojen mukaan hänen tärkein kaupunkinsa. “Siellä"Siellä oli hyvin korkealla sekä [[urheilu]], [[voimistelu]] että [[musiikki]]. Kaikki minulle uusia asioita. Isä tietysti perusti Uuteenkaupunkiin näyttämön, jossa esitettiin suuriakin näytelmiä, ja niin jouduin parin vuoden ajan olemaan kuiskarinkopissa. Osasin näytelmiä melkein ulkoa, ja opin kirjoittamaan niitä. Tähän aikaan sain myös [[viulu]]nviulun, jonka harjoituksia voimistelun känsäkourat haittasivat." Usko Kemppi muisti myös, että “Uudessakaupungissa"Uudessakaupungissa oli silloin kaksi puhallinorkesteria, melkoinen orkesteri ja koulun pieni orkesteri, laulukuoroja ja kaksi näyttämöä, joten kulttuurielämä oli niin pienellä paikkakunnalla erittäin vilkasta." Uudenkaupungin Yhteislyseon orkesterissa UskoKemppi rakastui viulunsoittoon niin, että haaveena ollut [[sirkus|sirkuksen]] taitovoimistelijan ura sai jäädä.
Kun Usko Kemppi oli kahdenkymmenen ikäinen, hän oli asunut seuraavilla paikkakunnilla: [[Oripää]], [[Turku]], [[Helsinki]], [[Pori]], [[Hämeenlinna]],
[[Joensuu]], [[Kajaani]] kahteen otteeseen, [[Kuopio]], [[Viipuri]] ja [[Naantali]]. Vuonna [[1921]] sai Kaarle Aksel Hurmerinta siirron [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] poliisimestariksi, ja siitä kaupungista tulikin Uskon omien sanojen mukaan hänen tärkein kaupunkinsa. “Siellä oli hyvin korkealla sekä [[urheilu]], [[voimistelu]] että [[musiikki]]. Kaikki minulle uusia asioita. Isä tietysti perusti Uuteenkaupunkiin näyttämön, jossa esitettiin suuriakin näytelmiä, ja niin jouduin parin vuoden ajan olemaan kuiskarinkopissa. Osasin näytelmiä melkein ulkoa, ja opin kirjoittamaan niitä. Tähän aikaan sain myös [[viulu]]n, jonka harjoituksia voimistelun känsäkourat haittasivat.” Usko Kemppi muisti myös, että “Uudessakaupungissa oli silloin kaksi puhallinorkesteria, melkoinen orkesteri ja koulun pieni orkesteri, laulukuoroja ja kaksi näyttämöä, joten kulttuurielämä oli niin pienellä paikkakunnalla erittäin vilkasta.” Uudenkaupungin Yhteislyseon orkesterissa Usko rakastui viulunsoittoon niin, että haaveena ollut [[sirkus|sirkuksen]] taitovoimistelijan ura sai jäädä.
 
 
==Säveltäminen alkaa==
 
Usko Kempin ensimmäinen tanssikappale oli vuonna 1927 sävelletty "Itämerivalssi" . Hän soitti nuorena miehenä useilla paikkakunnilla kahviloissa ja elokuvateattereissa. Talven 1927-281928 UskoKemppi esiintyi [[Raahe]]ssa. “Siihen"Siihen aikaan elokuvat olivat mykkiä, ja oli aikamoinen työ tehdä joka ohjelmaan uusi soitto-säestysohjelma!" Kun UskoKemppi istui Brondan taiteilijakahvilassa vuonna 1929 odotellen Turun junaa, hän tapasi [[Matti JurvanJurva]]n ja [[Tatu Pekkarinen|Tatu Pekkarisen]] ja jäi illaksi odottamaan [[Rafu RamstedtiaRamstedt]]ia. Turkuun hän ei sitten palannutkaan vaan hän jäi Brondalle kesään saakka. Ramstedtista tuli hänen paras ystävänsä, vaikka tämä oli häntä kaksi kertaa vanhempi. Usko antoi hänelle pari lauluaan, jotka Ramstedt lauloi Tanskassa levylle. “En"En ollut aikonut säveltää mitään, mutta silloin alkoi Suomessa suuri gramofonivillitys, tuli matkagrammarit ja syntyi tuottajafirmoja.” Siihen aikaan tuli Uskon elämään mukaan Levytukku, ja silloin syntyivät mm. Tulipunaruusut, Silmät tummat, Pustan poika, Surullinen kuu ym. Usko Hurmerinta kirjoitti tekstejä myös ulkomaisiin iskelmiin. Laulajina olivat mm. [[Rafu Ramstedt]], [[Matti Jurva]], [[Heikki Tuominen]], [[Tuure Ara]], [[Niilo Saarikko]] ja [[A. Aimo]]. Brondan aikana syntyi myös kymmeniä laadukkaita lyijykynäpiirroksia sen ajan eri alojen taiteilijoista, niistä jotka vierailivat kahvilassa. Usko Kempillä oli siihen aikaan jo runsaasti lauluja. Ajan tavan mukaan levy-yhtiöt eivät liiemmin tilittäneet palkkioita, joten rahaa tuli vähän. Silloin perustettiin Teosto. Usko oli eläessään Teoston vanhin jäsen. Vuosien kädenväännön jälkeen Teostosta tuli voimakas laulujen tekijöiden edunvalvoja. Turussa perustettiin ennen sotia ensimmäinen kokonaan kotimainen Sointu levy-yhtiö, jonka ohjelmistoa ja soittoja Usko Kemppi hoiti. Hänen piirtämänsä on levyjen Turun linnaa esittävä keskiöetiketti."
 
Tuohon aikaan tuli Kempin elämään mukaan [[Levytukku]], ja silloin syntyivät muun muassa "[[Tulipunaruusut]]", "Silmät tummat", "Pustan poika" ja "Surullinen kuu". Silloinen Usko Hurmerinta kirjoitti tekstejä myös ulkomaisiin iskelmiin. Laulajina olivat muun muassa Rafu Ramstedt, Matti Jurva, [[Heikki Tuominen]], [[Tuure Ara]], [[Niilo Saarikko]] ja [[A. Aimo]]. Brondan aikana syntyi myös kymmeniä laadukkaita lyijykynäpiirroksia sen ajan eri alojen taiteilijoista, niistä jotka vierailivat kahvilassa. Usko Kempillä oli siihen aikaan jo runsaasti lauluja. Ajan tavan mukaan levy-yhtiöt eivät liiemmin tilittäneet palkkioita, joten rahaa tuli vähän. Silloin perustettiin [[Teosto]]. Usko oli eläessään Teoston vanhin jäsen. Vuosien kädenväännön jälkeen Teostosta tuli voimakas laulujen tekijöiden edunvalvoja. Turussa perustettiin ennen sotia ensimmäinen kokonaan kotimainen [[Sointu]] levy-yhtiö, jonka ohjelmistoa ja soittoja Usko Kemppi hoiti. Hänen piirtämänsä on levyjen [[Turun linna]]a esittävä keskiöetiketti.
 
==Usko Kemppi sotilaana==
 
Turkulaisjoukoissa talvisodassa Kannaksella Laatokan Karjalassa erään kovan keskityksen aikana UskoKemppi istui suuren kiven takana ja kirjoitti aikansa kuluksi sanat "[[Elämää juoksuhaudoissa]]", johon sävelen oli tehnyt Itämeren laivaston venäläinen kapellimestari G. Dobriansky. Asemasotavaiheessa JR 14:llä oli oma kuoro, joka vieraili Turussa ja lähikaupungeissa. UskoKemppi sai komennuksen myös Ouluun tekemään laulukirjaa ''Korsusta korsuun''. Kun UskonKempin joukko-osasto JR 14 sai komennuksen Petsamoon[[Petsamo]]on, syntyi piirroksia rakennuksista, jotka saksalaiset myöhemmin tuhosivat sekä tietysti lauluja. Petsamossa Usko myösKemppi haavoittui kaulaan. Toivuttuaan komennus vei hänet [[Kiestinki]]-Uhtualle[[Uhtua]]lle, josta tapahtui kotiuttaminen.
 
 
==Päätoimisena käsikirjoittajana==
 
Sodan jälkeen seurasi Usko Kempin elämässä kuukausipalkkainen työ [[Suomi-FilmissäFilmi]]ssä. Jälkeä syntyi: satoja lyhytkuvia, yli kahdenkymmenen pitkän elokuvan käsikirjoitukset tai niihin osallistuminen sekä musiikki useisiin elokuviin. Usko Kemppi teki sekä käsikirjoituksen että musiikin mm.muun muassa elokuviin ''Minä ja mieheni morsian'' ja ''Huhtikuu tulee''. Käsikirjoituksen hän teki sellaisiin tunnettuihin elokuviin kuin ''Linnaisten vihreä kamari'' ja ''Nuori mylläri''. Usko Kemppi piti itseään mieluummin kirjailijana ja toimittajana kuin säveltäjänä, tänä aikana hän toimittikin yhtiön julkaisemaa [[Uutis-AittaaAitta]]a. Suomi-Filmissä työskentelyä kesti lähes 10 vuotta. Sinä aikana yhtiö perusti vuonna 1950 Leijona-merkillä toimineen äänilevy-osaston, jonka taiteellisena johtajana oli Usko Kemppi. Osaston toimintaa kesti vuoteen 1953.
 
 
==Näytelmäkirjoittaja==
 
Usko Kemppi on kirjoittanut myös kokoillan satunäytelmiä. ''Saturuusun hengetär'' syntyi UskonKempin ollessa vain 17-vuotias. Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa[[Kansallisteatteri]]ssa vasta sodan aikoihin. Muita satunäytelmiä ovat ''Onnen-Matin mahtisanat'' ja ''Kultainen Lipas''. Historiallisia laulunäytelmiä ovat ''Klassi ja merituult'' (Uudenkaupungin, Suomen ensimmäisen lasitehtaan ajoilta) sekä Lyylikki 1400-luvun luvultaUlvilaan Ulvilastasijoittuva ''Lyylikki''. Kempin tuotantoa ovat myös isovihan[[isoviha]]n aikainenaikaan sijoittuva '' Sissinä lainavaatteissa'' ja ''Pyhän Trifonin aarre'', joka on poikaseikkailu Petsamosta. Usko Kemppi kirjoitti myös runoja, ja oli mukana [[Nuoren Voiman Liitto|Nuoren Voiman Liitossa]] sekä kirjoitti lehtiartikkeleita niin kotimaisiin- kuin ulkomaisiinkin lehtiin, lapsille seikkailukirjoja, novellejaja jnenovelleja.
 
 
==Monipuolista musiikkia==
 
Usko Kemppiä kiinnosti myös puhallinmusiikki, ja hän sävelsi kymmeniä marsseja, mm.muun muassa "Mannerheim-Ristin ritarien marssimarssin" Artturi Leinosen sanoihin, "Merestä nouseva HelsinkiHelsingin", "Urheilun juhlaa" ja "Kevät marssii kaupunkiin". Valsseja, joista Usko Kemppi erityisesti piti, on hänen kynästään lähtenyt monta kymmentä. “Minulla"Minulla on ollut tässä työssä kaksi täysin muusta tuotannosta erottuvaa, voimakasta aikakautta, marssi- ja valssikausi. Olin tehnyt kymmeniä marsseja ja kun tämä aikakauteni oli juuri kovimmillaan, satuin panemaan merkille, että itsenäisyyspäivien juhlissa ei orkesteri soittanut yhtään suomalaista valssia. Ja se antoi sysäyksen uuteen aikakauteen. Alkoi valssikausi."
 
 
==Taiteilijan monipuolinen tuotanto==
 
Usko Kempin tuotanto on hämmästyttävän laaja. Teoston listoilta löytyy n.noin 13001 300 nimikettä, joissa Usko Kemppi on ollut mukana joko säveltäjänä tai sanoittajana. Lopullinen lukumäärä on paljon suurempi. sillä Usko Kempillä oli myös useita nimimerkkejä, kuten U. Kalanti, Kalle Kauko, U. Talka, Lasse Laurila, F. Voitto ja Salapuro. 301930-luvulla käyttivät niin säveltäjät, sanoittajat kuin laulajatkin runsaasti salanimiä, oopperalaulajat kun eivät kehdanneet levyttää iskelmiä omilla nimillään. Laulujen tekijänä hän esiintyy listoilla tietenkin myös nuoruuden aikaisella nimellään U. Hurmerinta. "Tulipunaruusut" (alunperin "Laulu tulipunaisesta ruususta") lienee tunnetuin suomalainen yhteislaulu ja siitä on tehty lukemattomia sovituksia. Usko Kempin kynästä on syntynyt uskomaton määrä ikivihreitä lauluja. PitkästäNäitä listasta voisi mainitaovat Tulipunaruusujen lisäksi muun muassa "Vanhan merirosvon kapakassa", "Lennä mun lempeni laulu", "Vanha kulkuri", "Silmät tummat kuin yö", "Oli kevät oli kuu", "Lapsuuden pihapuu", "Erämaajärven mökki", "Kapakan pikkuinen Liisi" ja "Ikävä". Sanoituksista tunnetuimpia ovat "Kodin kynttilät", "Elämää juoksuhaudoissa" ja "Vesivehmaan jenkka".
 
 
==Kemppi ja Lappi==
 
[[Lappi|Lapin]] laulut olivat Usko Kempille hänen tuotantonsa rakkaimmat. Niistä "Kauniin Ingan laulu" oli hänen omasta mielestään kaunein. “Minä"Minä harrastan reppuilua Lapin erämaissa ja jotta Lapin lauluihin saa tunnetta, täytyy tuntea itse voimakkaasti." Tyttären poika Jukka-Jussi Palojärvi oli Uskolle hyvin läheinen ja usein mukana Lapin reissuilla. Valtavan laajan ja monipuolisen tuotannon aikaansaanut Usko Kemppi suhtautui varsin vaatimattomasti omiin saavutuksiinsa.“Jouduin "Jouduin leikkiin mukaan, uskalsin tarjota omiakin kappaleita ja joukkoon putkahti muutama ikivihreä." Usko Kempissä positiivinen ja kaikkea elämää kohtaan utelias elämänasenne ja valtava työtarmo yhdistyivät herkkään taiteilijaan ja vaatimattomaan luonteeseen. Onpahan yhdistelmä jota saa hakea!
 
==Salanimet==
*Hurmerinta Usko (alkuperäinen nimi)
*Kalanti U.
*Kauko Kalle
* [http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko Usko Kempin sanoitustuotantotuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa]
 
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat|Kemppi, Usko]]
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat|Kemppi, Usko]]
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät|Kemppi, Usko]]
[[Luokka:Suomalaiset sanoittajat|Kemppi, Usko]]