Ero sivun ”Wilhelm Röntgen” versioiden välillä

Lenardin tutkimusten innoittamana Röntgen kiinnostui aiheesta ja alkoi tutkia säteiden läpäisykykyä syksyllä 1895. Kuten muut fyysikot, Röntgen käytti varjostimena bariumplatinasyanidia. Varjostimella ei itsessään pitänyt olla vaikutusta itse kokeeseen, sillä se oli pienen matkan päässä putkesta, joka oli pimeässä huoneessa, ja se peitettiin mustalla pahvilla. Röntgen huomasi 8. marraskuuta 1895 tekemissään kokeissa, että varjostinaine [[fluoresenssi|fluoresoi]]. Röntgen ymmärsi, ettei ilmiöllä voinut olla tekemistä katodisäteiden kanssa ja varmistuttuaan siitä, että ilmiö on todellinen, hän aloitti systemaattisen tutkimuksen. Tutkimusten edetessä hän alkoi vähitellen uskoa, että kyseessä on valosta ja katodisäteistä poikkeava säteilyn laji.<ref name="kavanttisukupolvet 48">Kragh, s. 48.</ref> Lisäkokeet paljastivat, että Röntgenin löytämä ''X''-säteily tunkeutui paperin, puun, käden ja ohuen metallikalvon läpi. Säteily myös jätti jälkiä valokuvausfilmiin.<ref name="PRESS"/> Lääketieteilijät ymmärsivät heti Röntgenin keksinnön lääketieteellisen merkityksen, ja tie tutkimuksesta käytännön sovellutuksiin oli nopea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20091128055345/http://www.radiology-museum.be/Pdf/article_0006.pdf | Nimeke = Since 1895, the Orthopaedic Surgery Needs X-ray Imagery | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Radiology Museum | Viitattu = 28.8.2012 | Kieli = }}</ref>