Ero sivun ”Olavi Virta” versioiden välillä

 

== Ura ==

Ammattimuusikoksi Virta ryhtyi vuonna 1937 armeijasta palattuaan ja saatuaan paikan ”Rainbow”-orkesterista laulajana ja kitaristina.<ref name = HPT/> Ensimmäiset levytyksensä ”Syysserenadi” ja ”Kun öinen kuu kulkee” Olavi Virta teki jo vuonna 1938 Tauno Marttisen Suomen soitin -orkesterin säestyksellä. Seuraavana vuonna Virta levyttikin jo useita kymmeniä kappaleita ”Bruno Laakko ja hänen orkesterinsa Lepakot” -salanimellä levyttäneen Dallapén solistina. Noista levytyksistä tunnetuimpia ovat esimerkiksi foksit ”Pihapihlaja” ja ”[[Teetä kahdelle (kappale)|Teetä kahdelle]]” sekä jenkka ”Kuljin minä illalla koivikkotietä”.<ref name = HPT/> Laulajanura kuitenkin keskeytyi [[Talvisota|talvisodan]] alettua. Virta piti rintamalla kitaraa mukana ja toimi samalla jonkinlaisena viihdyttäjänä, vaikka vastaanotto ei aina ollut paras mahdollinen. Vielä [[välirauha]]n aikana hän haaveili konserttilaulajan urasta ja suunnitteli jopa opintomatkaa [[Italia]]an, joka jäi taloudellisista syistä toteuttamatta. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Virta oli Kannaksen radiossa muun muassa kuuluttajan tehtävissä. Sodan jälkeen hän kehitti esiintymistaitojaan Suomen Filmiteollisuuden Filmikoulussa sekä revyyteatteri [[Punainen mylly|Punaisessa Myllyssä]].

 

[[File:Olavivirta.jpg|thumb|250px]]

 

Virta nousi kuitenkin pian uudestaan huipulle solmittuaan levytyssopimuksen Scandia-yhtiön kanssa toukokuussa 1960 ja levyttäen mestarillisia tulkintoja muun muassa aiemmista levytyksistään. Scandian levytyspäällikön [[Jaakko Salo]]n mielestä Virralla oli vielä paljon annettavaa suomalaiselle iskelmämusiikille, vaikka tämä olikin ajettu sivuraiteelle. Salo sai myös Scandian toimitusjohtajan [[Harry Orvomaa]]n vakuuttuneeksi asiasta, ja Salon johdolla alettiin etsiä Virralle sopivaa levytysmateriaalia. Virran uran uutta nousua auttoi Scandian moderni studiotekniikka, jonka tarjoamat mahdollisuudet äänittäjä [[Aarre Elo]] hallitsi täysin. Yksi suurimmista klassikoista, ”Hopeinen kuu”, levytettiin ensimmäisten kappaleiden joukossa vuonna 1960. Kappaleella ”Angelique”, joka oli ollut [[Tanska]]n kilpailusävelmä [[Eurovision laulukilpailu 1961|vuoden 1961 Eurovision laulukilpailussa]], Virta sai pitkästä aikaa nimensä levymyyntitilaston kärkeen. Muita Virran Scandian-vuosina syntyneitä levytyksiä ovat esimerkiksi ”[[Sydänsuruja]]”, ”Vihreät niityt”, ”Kuinka saatoitkaan”, ”Leirinuotiolla”, ”Kultainen nuoruus”, ”Aamu Airistolla” ja ”Punaiset lehdet” sekä ”lopulliset” tulkinnat kappaleista ”Tähti ja meripoika”, ”Punatukkaiselle tytölleni” ja ”Yö kerran unhoa annoit”. <ref> Erola 2005, s. 147–148.</ref> Virtaa imarteli myös se, että monet nuoret laulajat, kuten [[Eino Grön]], [[Kai Lind]] ja [[Reijo Taipale]], pitivät häntä isähahmonaan ja esikuvanaan.<ref> Erola 2005, s. 155.</ref>