Versio 28. marraskuuta 2017 kello 12.02 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta →‎Katso myös: pois Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 7. marraskuuta 2018 kello 17.38 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Osakeyhtiö''' (lyhenne Suomessa oy. tai oy<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/363 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 2015 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 8.2.2016}}</ref>) on monissa maissa esiintyvä [[yhtiömuoto]], jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin ([[osake\|osakkeisiin]]) ja omistajilla ([[osakas\|osakkailla]]) on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurtenkin yritysten omistamisen pienissä osissa. == Historia ==▼ [[Tiedosto:Stora Kopparberg 1288.jpg\|thumb\|250px\|right\|Stora Kopparbergin kaivosyhtiön osake (1/8 yhtiöstä), päivätty [[16. kesäkuuta]] [[1288]].]]▼ Osakeyhtiöillä oli monia historiallisia edeltäjiä keskiajan Euroopassa. Esimerkiksi Italian meritasavalloissa oli tapana jakaa laivojen omistus määräosiin. Määräosat olivat tavallisia myös kaivosyhtiöissä. Vanhimpana yhä toimivana osakeyhtiönä on pidetty Ruotsin Stora Kopparbergin kaivosyhtiötä, jonka omistus jakautui vuonna 1288 kahdeksaan yhtäsuureen osakkeeseen.<ref>{{Verkkoviite▼ \| Osoite = http://szabo.best.vwh.net/jointstock.html \| Nimeke = Origins of the Joint-Stock Company \| Tekijä = Szabo, Nick▼ \| Ajankohta = 2005 \| Viitattu = 11.6.2008 \| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite▼ \| Tekijä = \| Otsikko = Stora on maailman vanhin yhä toimiva osakeyhtiö \| Julkaisu = Taloussanomat \| Ajankohta = 3.6.1998 ▼ \| www = http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1998/06/03/stora-on-maailman-vanhin-yh-toimiva-osakeyhti/199814720/12 \| Viitattu = 11.6.2008 }}</ref>▼ Stora [[Yritysten sulautuminen\|fuusioitui]] vuonna [[1998]] suomalaisen Enson kanssa [[Stora Enso]]ksi. Suomen ensimmäisenä osakeyhtiönä pidetään 1762 perustettua [[Herttoniemen fajanssitehdas\|Herttoniemen fajanssitehdasta]].<ref name=":62">{{Kirjaviite\|Tekijä=Schybergson, Per\|Nimeke=Aktiebolagsformens genombrott i Finland\|Vuosi=1964\|Sivu=101–102\|Julkaisupaikka=Helsingfors\|Julkaisija=Finska vetenskaps-societeten}}</ref>▼ Osakeyhtiöitä oli kuitenkin varsin vähän, koska niiden ajateltiin olevan vastuunjaon kannalta hallitsemattomia esimerkiksi konkurssitilanteessa. Modernin osakeyhtiön voidaan katsoa kehittyneen 1600- ja 1700-luvulla Euroopan eri maissa perustetuista [[kauppakomppania\|kauppakomppanioista]]. Ranskassa vuonna 1804 säädetyssä laissa oli ensi kertaa säännöksiä osakeyhtiöstä. Ranskasta tuli esikuva muiden maiden osakeyhtiötä koskeville säädöksille, vaikka Ranskan pykälissä olikin monia heikkouksia. Seuraava maa oli Venäjä, jossa annettiin asetus osakeyhtiöistä vuonna 1836. Hollannissa annettiin ensimmäinen osakeyhtiölaki 1843, Ruotsissa säädettiin osakeyhtiölaki vuonna 1848 ja Suomessa osakeyhtiöasetus vuonna 1864.<ref name=":62" /><ref>{{Kirjaviite▼ \| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja \| Vuosi = 1963 \| Kappale = \| Sivu = 734 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Otava }}</ref><ref>{{Verkkoviite▼ \| Osoite = http://www.porssitieto.fi/kirjoitus/index.html#oy \| Nimeke = Suomen vuoden 1864 osakeyhtiöasetuksen teksti (PDF) \| Viitattu = 26.10.2011 \| Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=\|Nimeke=Pieni Tietosanakirja\|Vuosi=1951\|Sivu=\|Selite=Hakusana osakeyhtiö\|Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Otava}}</ref>▼ == Osakeyhtiön piirteitä == Rivi 18 ⟶ 31: ''Siirtokelpoisuus'' merkitsee, että jokainen osakkeenomistaja voi periaatteessa vapaasti siirtää (esimerkiksi myydä tai lahjoittaa) omistusosuutensa yhtiöstä kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman, että tähän tarvittaisiin erikseen yhtiön tai muiden omistajien suostumusta. Tässä suhteessa osakeyhtiö poikkeaa esimerkiksi [[avoin yhtiö\|avoimesta yhtiöstä]], jossa omistusosuudet perustuvat yhtiömiesten keskinäiseen sopimukseen. Siirtokelpoisuutta saattaa tosin osakeyhtiössäkin rajoittaa esimerkiksi [[yhtiöjärjestys\|yhtiöjärjestyksessä]] oleva [[lunastuslauseke\|lunastus-]] tai [[suostumuslauseke]] tai osakkaiden keskinäinen [[osakassopimus]]. Maksunsaantijärjestys on [[Jukka Mähönen\|''Jukka Mähösen'']] ja [[Seppo Villa~~\|''Seppo Villan''~~]]n mukaan yksi hyödyllinen tapa ymmärtää osakeyhtiön toimintaa. Maksunsaaja tarkoittaa sitä, jolla on oikeus saada rahassa mitattava korvaus osakeyhtiöltä. Työntekijät, [[Sopimus\|sopimusvelkojat]] ja julkisyhteisöt ovat maksunsaantijärjestyksessä ensimmäisellä sijalla. Olennaista on, että [[Osake\|osakkeenomistaja]] voi saada korvauksen sijoituksestaan vasta sen jälkeen, kun muut yhtiön velvoitteet on täytetty. Tällöin osakkeenomistajan saanto osakeyhtiöstä on [[Residuaal\|residuaalinen]].<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Mähönen, Jukka; Villa, Seppo\|Nimeke=Osakeyhtiö II Pääomarakenne ja rahoitus\|Julkaisija=Talentum Media Oy\|Vuosi=2012\|Sivu=13-57}}</ref> == Osakeyhtiömuodon etuja ja haittoja == Rivi 30 ⟶ 43: Osakeyhtiön haittapuolena voi mainita, että yhtiömuotoa on käytetty myös väärin. Osakkaiden rajallinen vastuu on voinut houkutella petollisiin hankkeisiin. Haittapuolia on yritetty torjua lakimääräyksillä.<ref name=":6" /> ▲== Historia == ▲[[Tiedosto:Stora Kopparberg 1288.jpg\|thumb\|250px\|right\|Stora Kopparbergin kaivosyhtiön osake (1/8 yhtiöstä), päivätty [[16. kesäkuuta]] [[1288]].]] ▲Osakeyhtiöillä oli monia historiallisia edeltäjiä keskiajan Euroopassa. Esimerkiksi Italian meritasavalloissa oli tapana jakaa laivojen omistus määräosiin. Määräosat olivat tavallisia myös kaivosyhtiöissä. Vanhimpana yhä toimivana osakeyhtiönä on pidetty Ruotsin Stora Kopparbergin kaivosyhtiötä, jonka omistus jakautui vuonna 1288 kahdeksaan yhtäsuureen osakkeeseen.<ref>{{Verkkoviite ▲\| Osoite = http://szabo.best.vwh.net/jointstock.html \| Nimeke = Origins of the Joint-Stock Company \| Tekijä = Szabo, Nick ▲\| Ajankohta = 2005 \| Viitattu = 11.6.2008 \| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite ▲\| Tekijä = \| Otsikko = Stora on maailman vanhin yhä toimiva osakeyhtiö \| Julkaisu = Taloussanomat \| Ajankohta = 3.6.1998 ▲\| www = http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1998/06/03/stora-on-maailman-vanhin-yh-toimiva-osakeyhti/199814720/12 \| Viitattu = 11.6.2008 }}</ref> ▲Stora [[Yritysten sulautuminen\|fuusioitui]] vuonna [[1998]] suomalaisen Enson kanssa [[Stora Enso]]ksi. Suomen ensimmäisenä osakeyhtiönä pidetään 1762 perustettua [[Herttoniemen fajanssitehdas\|Herttoniemen fajanssitehdasta]].<ref name=":62">{{Kirjaviite\|Tekijä=Schybergson, Per\|Nimeke=Aktiebolagsformens genombrott i Finland\|Vuosi=1964\|Sivu=101–102\|Julkaisupaikka=Helsingfors\|Julkaisija=Finska vetenskaps-societeten}}</ref> ▲Osakeyhtiöitä oli kuitenkin varsin vähän, koska niiden ajateltiin olevan vastuunjaon kannalta hallitsemattomia esimerkiksi konkurssitilanteessa. Modernin osakeyhtiön voidaan katsoa kehittyneen 1600- ja 1700-luvulla Euroopan eri maissa perustetuista [[kauppakomppania\|kauppakomppanioista]]. Ranskassa vuonna 1804 säädetyssä laissa oli ensi kertaa säännöksiä osakeyhtiöstä. Ranskasta tuli esikuva muiden maiden osakeyhtiötä koskeville säädöksille, vaikka Ranskan pykälissä olikin monia heikkouksia. Seuraava maa oli Venäjä, jossa annettiin asetus osakeyhtiöistä vuonna 1836. Hollannissa annettiin ensimmäinen osakeyhtiölaki 1843, Ruotsissa säädettiin osakeyhtiölaki vuonna 1848 ja Suomessa osakeyhtiöasetus vuonna 1864.<ref name=":62" /><ref>{{Kirjaviite ▲\| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja \| Vuosi = 1963 \| Kappale = \| Sivu = 734 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Otava }}</ref><ref>{{Verkkoviite ▲\| Osoite = http://www.porssitieto.fi/kirjoitus/index.html#oy \| Nimeke = Suomen vuoden 1864 osakeyhtiöasetuksen teksti (PDF) \| Viitattu = 26.10.2011 \| Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=\|Nimeke=Pieni Tietosanakirja\|Vuosi=1951\|Sivu=\|Selite=Hakusana osakeyhtiö\|Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Otava}}</ref> == Osakkeiden vaihdanta ==

Ero sivun ”Osakeyhtiö” versioiden välillä