Ero sivun ”Folland Gnat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tekniset tiedot: ref.lis.merk. - lähdelistaan mainittua käyt. |
→Käyttö Suomessa: -ilmavoimien komentaja, ev. O.Seeve liitetty sinistäen wikilinkkiin. |
||
Rivi 31:
[[Suomi|Suomeen]] ensimmäiset Gnatit GN-101 ja GN-102 lennettiin Suomeen, Luonetjärvelle, 30. heinäkuuta 1958 klo 17.20 yli puoli vuotta toimitussopimuksen mukaista hetkeä myöhemmin.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref>
Eversti [[Olavi Seeve]] ja majuri Pekuri evaluoivat koneyksilöt Gnatin ostoa varten kesäkuussa 1956. [[Puolustusministeriö]] oli halunnut mahdollisimman suppean ryhmän tähän tehtävään. He arvioivat Gnatin ohella Hawker Hunter F.4:n ja [[Dassault Mystere]] IV-A:n. Koelentoja tehtiin 2–3 lentoa per konetyyppi. Gnatin suurin ongelma oli sen keskeneräisyys, Suomen ollessa ”Mark one” -version ensimmäinen ostaja. Gnatin rakenteellinen yksinkertaisuus oli eräs sen valintaa puoltava tekijä, koska tarkoitus oli rakentaa ainakin 20 konetta Suomessa lisenssillä. [[Valmet]] alkoi heti neuvotella [[lisenssi]]n ostosopimusta, joka solmittiin 17. lokakuuta 1956 jälkeen. [[Eduskunta]] ei seuraavana vuonna myöntänyt varoja ja lisenssivalmistus purkautui myös tästä syystä. Koneen ostosopimus oli niin heikko, että Gnatien huolto Suomessa vaikeutui vuosiksi eteenpäin.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref>
Koneen hankintaa suunniteltaessa joukko evp-upseereita kävi lehdistössä voimakasta kampanjaa ostohanketta vastaan. Muun muassa pääministeri sai harhaanjohtavia tietoja ja vaati selvityksiä puolustusministeriöstä. Koneiden vastaanotosta ja teknisestä toteutumisesta huolehtineet [[Lauri Pekuri]] ja silloin insinöörimajuri Esa Laukkanen totesivat lausunnossaan tyypin täyttävän ehdot lievin varauksin.
| |||