Ero sivun ”Folland Gnat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Käyttö Suomessa: -joitain sinistyksiä tehty wikilinkkeihin; pyritty katsomaan ettei tulisi yw:ta. |
||
Rivi 31:
[[Suomi|Suomeen]] ensimmäiset Gnatit GN-101 ja GN-102 lennettiin Suomeen, Luonetjärvelle, 30. heinäkuuta 1958 klo 17.20 yli puoli vuotta toimitussopimuksen mukaista hetkeä myöhemmin.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref>
Eversti Seeve ja majuri Pekuri evaluoivat koneyksilöt Gnatin ostoa varten kesäkuussa 1956. [[Puolustusministeriö]] oli halunnut mahdollisimman suppean ryhmän tähän tehtävään. He arvioivat Gnatin ohella Hawker Hunter F.4:n ja [[Dassault Mystere]] IV-A:n. Koelentoja tehtiin 2–3 lentoa per konetyyppi. Gnatin suurin ongelma oli sen keskeneräisyys, Suomen ollessa ”Mark one” -version ensimmäinen ostaja. Gnatin rakenteellinen yksinkertaisuus oli eräs sen valintaa puoltava tekijä, koska tarkoitus oli rakentaa ainakin 20 konetta Suomessa lisenssillä. [[Valmet]] alkoi heti neuvotella
Koneen hankintaa suunniteltaessa joukko evp-upseereita kävi lehdistössä voimakasta kampanjaa ostohanketta vastaan. Muun muassa pääministeri sai harhaanjohtavia tietoja ja vaati selvityksiä puolustusministeriöstä. Koneiden vastaanotosta ja teknisestä toteutumisesta huolehtineet [[Lauri Pekuri]] ja silloin insinöörimajuri Esa Laukkanen totesivat lausunnossaan tyypin täyttävän ehdot lievin varauksin.
Konetyyppi havaittiin palveluskäytössä ongelmalliseksi ja se vaati korjauksia. Lisenssivalmistusta Suomessa ei siis aloitettu, vaikka näin oli alun perin aiottu. [[Suomen ilmavoimat]] tilasi 12 Gnatia, joista 10 oli hävittäjäversioita (tunnukset GN-101..110) ja 2 valokuvaustiedusteluversiota (GN-112 ja GN-113), jotka toimitettiin Suomeen vuonna 1960. Gnatilla ylitettiin Suomessa ensimmäisen kerran [[äänennopeus]] 31.7.1958 Luonetjärvellä. Ohjaajana oli majuri [[Lauri Pekuri]].
GN-102 tuhoutui 26. elokuuta 1958 teknisen vian vuoksi. Tästä syystä Gnat oli Suomessa lentokiellossa puoli vuotta. Onnettomuuden syyksi osoittautui hydraulisäiliö, johon ei ollut suunniteltu alipaineen tasausventtiiliä, joka olisi estänyt säiliöön muodostumasta alipainetta suurissa korkeuksissa. Mahdollinen säiliön ylipaine oli suunnittelussa otettu huomioon. Rasitus rikkoi lopulta säiliön estäen laskutelineen ulostulon muuten kuin varajärjestelmällä. Hydraulipaineen vajaus pysäytti korjausvakaajan ja finaalilla kone menetti korkeusohjauksensa. Ohjaaja siirtyi käsiohjaukseen, mutta kone törmäsi kiitotiehen 20 asteen liukukulmalla, kun se normaalisti oli kolme astetta. Kone oikeni, mutta lasku oli niin kova, että laskuteline murtui ja kone kääntyi selälleen ja alkoi palaa.<ref name="Pekuri">Lauri Pekuri - Hävittäjälentäjä s.271 -301</ref> Ohjaaja halvaantui loppuelämäkseen, 34 vuodeksi.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref> Onnettomuus antoi lisäpontta vastustajille ja hankinta eteni lopulta pitkällisen kiistelyn jälkeen.<ref name="Pekuri" />
| |||