Ero sivun ”William Ewart Gladstone” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (kuvakoodi)
| huom =
}}
'''William Ewart Gladstone''' (s. [[29. joulukuuta]] [[1809]] [[Liverpool]] – [[19. toukokuuta]] [[1898]] [[Hawarden]]) oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] [[liberalismi|liberaali]] valtiomies, jonka uraan kuuluivat Yhdistyneen kuningaskunnan nelinkertainen [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri|pääministeriys]] vuosina 1868–1874, 1880–1885, 1886 ja 1892–1894, 27 vuotta hallitusten jäsenenä ja yli 60 vuotta [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti|parlamentaarikkona]]. Hän oli huomattava yhteiskunnallinen uudistaja ja poliittisen vastustajansa [[Benjamin Disraeli]]n ohella 1800-luvun merkittävin brittiläinen valtiomies. Hän pyrki ratkaisemaan [[Irlanti|Irlannin]]-kysymyksen, edistämään [[vapaakauppa]]a ja parantamaan [[sosiaaliturva]]a.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu1998, = 801–802 | Isbn = 951801-0-22044-2 }}802</ref> Gladstonen lempinimiä olivat ”mahtava vanhus” (''Grand Old Man'') ja ”kansan William” (''People’s William'').
 
==Lapsuus ja nuoruus==
Gladstonesta tuli valtiovarainministeri lordi Aberdeenin hallitukseen, joka koottiin whigien ja peeliläisten pohjalle. Hän yritti kumota tuloveron, mutta päätyi lopulta korottamaan sitä, koska [[Krimin sota]] nieli valtion varoja. Hallitus kaatui vuonna 1855 sen kieltäydyttyä teettämästä selvitystä Krimin sodan aikaisen armeijan tilasta. Lordi Derby palasi pääministeriksi 1858, ja Gladstone kieltäytyi jälleen ministeriydestä, osaksi poliittisista syistä ja osin siksi, ettei halunnut työskennellä samassa hallituksessa Disraelin kanssa. Derbyn hallituksen kaaduttua 1859 [[Henry Palmerston]] muodosti hallituksen whigeistä ja peeliläisistä, valtiovarainministerinä jälleen Gladstone.
 
Tämän hallituksen muodostamista pidetään käännekohtana Britannian poliittisessa historiassa: vanhoista whigeistä, peeliläisistä ja radikaaleista muodostui moderni liberaalinen puolue. Samalla Gladstone jätti lopullisesti konservatiivit<ref name="hss" /> oltuaan muiden peeliläisten kanssa kymmenen vuotta toryjen ja whigien välissä.
 
Gladstonen politiikka muuttui askel askeleelta radikaalimmaksi. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] aikana valtiovarainministeri Gladstone piti voimakkaita puheita [[Etelävaltiot|etelävaltioiden]] itsenäisyyden puolesta. Tämä herätti närkästystä, koska Britannian virallinen politiikka oli puolueeton, ja Gladstone totesi myös itse myöhemmin tehneensä virhearvion. Vuonna 1864 hän alkoi ajaa valtiollisen äänioikeuden laajentamista ja suututti sekä pääministeri Palmerstonin että kuningatar Viktorian. Pitkälti samasta syystä hän menetti edustajanpaikkansa Oxfordissa, mutta tuli valituksi eteläisessä Lancashiressa.
 
Vuonna 1866 John RusselinRussellin hallitus (joka oli seurannut Palmerstonia tämän kuoltua 1865) esitti parlamentille ehdotuksen uudeksi äänioikeuslaiksi. Hankkeen takana oli pääasiassa Gladstone, ja siinä ehdotettiin äänioikeuteen vaadittavien taloudellisten ehtojen alentamista ja näin 400&nbsp;000 uuden keski- ja työväenluokkaisen äänestäjän syntyä. Ehdotusta vastustivat sekä toryt että radikaalit liberaalit, jotka pitivät sitä riittämättömänä, ja hallitus kaatui. Lordi Derby nousi jälleen tory-hallituksen ministeriksi ja Disraeli valtiovarainministeriksi. Derby ja Disraeli esittivät vuonna 1867 oman, vielä pidemmälle menevän äänioikeusuudistuksensa: tämä merkitsi 1,5 miljoonan uuden äänioikeutetun lisäystä Englannin yhteiskunnassa. Uusi vaalilaki antoi äänioikeuden kaupunkien työläisille, jotka omistivat asunnon tai olivat päävuokralaisia, ja osalle maaseudun asukkaista.<ref name="harding">Harding 1913, 66</ref><ref name="jerrold94">Jerrold 1898, 94</ref>
 
Derbyn ja varsinkin Disraelin toimintaa vaaliuudistuksessa on usein pidetty poliittisen opportunismin huipentumana ja tahallisena nöyryytyksenä Gladstonea kohtaan.
[[Tiedosto:PhilMayGladstoneCartoon.jpg|thumb|left|upright|William Gladstone, [[Phil May]]n karikatyyri.]]
Lordi Palmerstonin kuoltua 1865 ja lordi John RusselinRussellin vetäydyttyä politiikasta 1867 Gladstonesta tuli liberaalien johtaja. Vuoden 1868 vaaleissa hän menetti paikkansa Lancashiressa, mutta valittiin Greenwichissä. Liberaalit voittivat vaalit ja 58-vuotiaasta Gladstonesta tuli pääministeri seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.<ref name="jerrold98">Jerrold 1898, 98</ref> Hänen pääministerikauttaan leimasivat vapaamieliset yhteiskunnalliset uudistukset, joiden päämääränä oli valtion menojen karsiminen sekä – liberalismin ideologian mukaisesti – ihmisten ja talouden mahdollisimman suuri toimintavapaus.
 
Gladstone kiinnitti erityistä huomiota Irlannin asemaan. Hän ajoi 1869 läpi Irlannin kirkollislain uudistuksen, jonka jälkeen katolisten irlantilaisten ei enää täytynyt maksaa veroa Irlannin anglikaaniselle kirkolle<ref name="jerrold99">Jerrold 1898, 99</ref> – samalle, jonka asemaa hän oli nuorena konservatiivina kiivaasti puolustanut. Vuonna 1870 hyväksyttiin Irlannin maalaki, joka paransi irlantilaisten vuokraviljelijöiden asemaa. Merkittävä uudistus oli myös vuoden 1870 koululaki, jossa taattiin (ainakin teoriassa) kaikille 5–15-vuotiaille maksuton perusopetus. Gladstonen hallituksen aikana myös säädettiin yleinen [[vaalisalaisuus]] ja kiellettiin armeijan ja valtion virkojen myyminen sekä ruumiillisen kurituksen käyttäminen armeijassa rauhan aikana.
 
Gladstone oli leimallisesti sisäpoliitikko, joka tunsi vastenmielisyyttä imperialismia kohtaan. Ulkopolitiikassa hänen päämääränään oli turvata vapaa kaupankäynti ylläpitämällä rauhaa ja poistamalla tulleja. Niin sanottu Alabama-kysymys, jossa Yhdysvallat vaati Britannialta korvausta siitä, että se oli sallinut etelävaltioiden rakentaa taistelulaivoja brittiläisillä telakoilla sisällissodan aikana, ratkaistiin Gladstonen myöntyväisyyden ansiosta Yhdysvaltain hyväksi 1872. Tämä ja eräät muut epäonniset ulkopoliittiset kysymykset laskivat hallituksen suosiota.
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija; Teerijoki, Ilkka | Isbn = 951-0-22044-2 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jerrold, Walter | Nimeke = W. E. Gladstone: England's Great Commoner | Selite = New edition, revised, and brought up to date | Julkaisupaikka = London | Julkaisija = S. W. Patrtridge & Co. | Vuosi = 1898 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Harding, Ewing (toim.) | Nimeke = From Palmerston to Disraeli (1856–1876) | Julkaisupaikka = London | Julkaisija = G. Bell and Sons, Ltd. | Vuosi = 1913 | Kieli = {{en}} }}
 
===Viitteet===
6 823

muokkausta