Ero sivun ”Asa Radio” versioiden välillä

'''Asa Radio Oy''' oli [[Turku|Turussa]] toiminut [[radio]]ita, [[muuntaja|muuntajia]], [[Kaiutin|kaiuttimia]], [[Levysoitin|levysoittimia]], stereolaitteita ja [[televisio]]ita valmistanut yritys.

 

[[Arvo Andrea Sakrelius]] (syntynyt 23. joulukuuta [[1898]], isä pienyrittäjä Johan Sakrelius, äiti Amanda) oli turkulainen sähköasentaja, joka oli valmistanut ensimmäisen kidekoneensa vuonna [[1922]]. Arvo oli jo koulupoikana kiinnostunut kemiasta, fysiikasta ja sähköopista. [[Viipuri]]ssa asuva sukulainen otti 15-vuotiaan pojan apulaiseksi sähköliikkeeseen. Turkuun palattuaan 17-vuotiaana hänellä oli sähköasentajan paperit taskussaan. Hän rakensi sen jälkeen radiovastaanottimia kellariverstaassaan, kunnes perusti Radioliike Arvo Sakrelius -nimisen yrityksensä 27. syyskuuta [[1927]].<ref name = NBA >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2005/matkaradio | Nimeke =Kuukauden esine - Tammikuu 2005, Matkaradio ASA 155 TM | Tekijä =Antti Metsänkylä | Ajankohta = Tammikuu 2005 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 4.11.2012 }}</ref> Ensimmäinen toimintapiste sijaitsi [[Kaskenkatu]] 1:ssä. Perustajan apuna oli yksi henkilö. Samana vuonna muutettiin [[Eerikinkatu (Turku)|Eerikinkatu]] 20:een, josta oli vuokrattu kahden huoneen ja keittiön asunto. Vuonna [[1930]] yritys muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli Asa Radio Oy. Sana ''Asa'' tuli Arvo A. Sakreliuksen nimestä. Vuoden [[1934]] lopulla yrityksen palveluksessa oli 15 työntekijää.

 

Aluksi Asa Radio valmisti kidekoneita, 1920-luvun puolivälissä paristokäyttöisiä radiovastaanottimia ja 1930-luvun alusta lähtien myös verkkovirralla toimivia moniputkiradioita. Vuonna 1939 Asa Radio julkisti ensimmäisen [[matkaradio]]nsa.<ref name = NBA />

 

Asa Radio Oy joutui kouriintuntuvasti kokemaan sodan murheet: tammikuun pommituksissa vuonna 1940, vain pari viikkoa ennen uuden tehtaan valmistumista, tuhoutui toimivan tehtaan asennushalli raaka-aine- ja valmisvarastoineen. Arvokkaat ja vaikeasti korvattavat mittalaitteet ja koneet tuhoutuivat tulipalossa. Jatkosodan aikana Asa Radio Oy toimitti puolustusvoimille radiopuhelimia, liikennevastaanottimia ja miinaharavia.

 

Sodan jälkeen Asa Radio toi ensimmäisen [[ULA]]-radionsa markkinoille samana vuonna 1953, kun Suomessa aloitettiin ULA-lähetykset Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa. Vuonna 1955 nelisensataa työntekijää valmisti lähes 30&nbsp;000 vastaanotinta. Vuonna 1959 Asa Radio esitteli ''ASA 155 TM'' -transistorimatkaradion, joka toimi pitkillä ja keskipitkillä aalloilla ja jossa [[Elektroniputki|radioputket]] oli korvattu seitsemällä germanium-[[transistori]]lla. Ensimmäinen transistoroitu ULA-matkaradio esiteltiin sitten pari vuotta myöhemmin vuonna 1961.<ref name = NBA />

 

[[Televisio]]iden valmistuksen Asa Radio aloitti vuonna 1956.<ref name = JLTT >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/ict/hyvastit+suomalaiselle+televisiolle/a31012 | Nimeke =Hyvästit suomalaiselle televisiolle, Suomessa oli enimmillään seitsemän televisiotehdasta | Tekijä =Jukka Lukkari | Ajankohta = 29.9.2005| Julkaisija =Tekniikka & Talous | Viitattu = 4.11.2012 }}</ref> Vuonna [[1966]] valmistui sadastuhannes televisio. Vuonna 1968 Asa Radio Oy toi markkinoille täysin transistoroidun television – ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa. Ensimmäiset väritelevisiot valmistettiin vuonna 1969. Samana vuonna yritys esitteli ''Asa Futura'' -TV-mallin, jonka muotoilu herätti aikanaan huomiota. Kuvaputkitekniikaltaan yhä mustavalkoisen television pyöreämuotoinen kotelo valmistettiin kirkasvärisestä muovista, ja televisio pyöri metallisen trumpettijalkansa varassa. Samanhenkistä muotoilua edusti myös pieni ''Minivisio''-matkatelevisio.<ref name = MUOVIKIRJA>{{Kirjaviite | Tekijä = Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula | Nimeke =Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä | Vuosi =2004 | Sivu =142 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-29132-3 | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>

 

Asa Radio Oy aloitti vientitoiminnan 1970-luvun alussa, ja paria vuotta myöhemmin viennin osuus oli noin puolet tehtaan kokonaistuotannosta. Tärkeimpään vientimaahan [[Ruotsi]]in perustettiin oma tytäryhtiö Svenska Asa Radio Ab, ja paria vuotta myöhemmin Dansk Asa Radio Aps aloitti toimintansa [[Tanska]]ssa. Muista vientimaista tärkeimmiksi kohosivat [[Englanti]], [[Norja]], [[Sveitsi]], [[Itävalta]], [[Länsi-Saksa]] ja [[Belgia]], kun taas kaukaisempia ja ei kovin merkittäviä olivat [[Kuwait]], [[Nigeria]] ja [[Singapore]].

 

Asan toiminnan keskeisiä henkilöitä oli vuonna 1955 yritykseen televisiotekniikan asiantuntijaksi palkattu diplomi-insinööri Samuli Saura (s. 1927). Hän suunnitteli ja muotoili monet Asan televisiomalleista vuoteen 1977 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle yrityksen kehitysjohtajan tehtävästä.<ref name = MUOVIKIRJA/>

 

1. helmikuuta [[1972]] yrityksen perustaja Arvo Sakrelius luopui terveydellisistä syistä toimitusjohtajan tehtävistä ja jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Tapio Peltonen, joka oli ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1963. Teollisuusneuvos Arvo Sakrelius kuoli vuonna 1979.

 

Vuonna 1979 Asa Radio Oy siirtyi yrityskaupalla [[Lohja (yritys)|Oy Lohja Ab:n]] haltuun.<ref name = JLTT /> Jäljelle jääneistä viidestä Asa-myymälästä Tapio Peltonen muodosti [[Musta Pörssi (ketju)|Musta Pörssi]] -kodinkoneketjun, jonka hän myi vuonna 1984 [[Kesko]]lle<ref name=hs1984>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Kesko osti Mustan Pörssin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-08-16| Sivut = 25| www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-08-16/25| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>.