Ero sivun ”Eero Järnefelt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 25:
Järnefelt toimi [[Helsingin yliopiston piirustussali]]n opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös [[Suomen Taideakatemia]]n jäsen ja puheenjohtaja. Eero Järnefelt oli vastaanottavainen 1800-luvun naturalistisille virtauksille. Hänen tuotantonsa oli korkeatasoista ja hän oli työssään kunnianhimoinen. Hänen sukutaustansa, joka yhdisti suomenkieliset kulttuuripyrinnöt ja pietarilaisen aristokratian taidepiirit, oli omiaan luomaan paatoksellisia ja runollisia teoksia.<ref name="Nokela, s. 246">Nokela, s. 246</ref>
1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä [[Lapinlahti|Lapinlahden]] [[Väisälänmäki|Väisälänmäellä]] Rannan-Puurulan talossa ja maalasi siellä teoksensa ''Isäntä ja rengit'' sekä viimeisteli ''Kaski''-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan [[Koli]]lla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran taiteilija [[Venny Soldan-Brofeldt]]in ja kirjailija [[Juhani Aho]]n kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja, viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi Kolin maisemista useita teoksia, esimerkiksi maalauksen ''Syysmaisema Pielisjärveltä'' vuonna 1899. Taiteilija vieraili myös Tornionjokivarressa Turtolan kylässä pari kertaa
syksyllä 1935.{{Lähde}} Tiedon mukaan Järnefelt maalasi paikallisista ihmisistä ainakin kaksi muotokuvaa, mutta näiden säilymisestä ei ole tietoa. Hän asui Anundin kievarissa näillä käynneillään. Järnefelt rakennutti [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärven]] rantaan arkkitehti [[Usko Nyström]]in suunnitteleman [[Suviranta (Järvenpää)|Suviranta]]-nimisen taiteilijakodin, joka valmistui 1901. Hän asui perheineen Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka, jolloin perhe muutti Helsinkiin. Tämän jälkeen he viettivät aikaa Suvirannassa vain kesäisin ja juhlapäivinä.
| |||