Ero sivun ”Bentsodiatsepiinit” versioiden välillä

|kuva=Benzodiazepine Structural Formula V1.svg

|kuvateksti=Bentsodiatsepiinien yhteinen rakenne

|atc-ddd=[http://fimeaweb.fimea.fi/atckoodi/?expandtree=N05BA,N05B,N05,N,#N05BA N05BA], [http://fimeaweb.fimea.fi/atckoodi/?expandtree=N05CD,N05C,N05,N,#N05CD N05CD]

|mekanismi=[[GABA]]-[[agonisti]]

}}

[[Tiedosto:Bentsodiatsepiineja.JPG|pienoiskuva|Erilaisia bentsodiatsepiineja|alt=]]

'''Bentsodiatsepiinit''' ovat [[bentseeni]]- ja [[diatsepiini]]renkaiden fuusion sisältäviä kemiallisia yhdisteitä, tarkemmin ottaen bentseenidiatsoniumsuoloja, joita käytetään [[lääkeaine]]ina ja joilla on [[Lääkkeiden väärinkäyttö|väärinkäyttöpotentiaalia]]. Rakenteellisesti useimmat lääkeryhmän aineista ovat [[1,4-bentsodiatsepiini]] -nimisen yhdisteen johdannaisia.

 

 

== Käyttöaiheet ==

 

 

 

== Yleistä ==

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto [[Valvira]]n ohjeiden mukaan bentsodiatsepiinia ja niiden johdannaisia sisältäviä lääkeaineita saa määrätä enintään 12 viikon ajaksi,<ref>Tuomas Peltomäki: Uni- ja ahdistulääkkeistä tuli maan tapa. Helsingin Sanomat 21.5.2011, A8. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uni-+ja+ahdistusl%C3%A4%C3%A4kkeist%C3%A4+tuli+maan+tapa/1135266305009</ref><ref>Tuomas Peltomäki: Jo sadattuhannet suomalaiset syövät uni- ja ahdistuslääkkeitä. Helsingin Sanomat 21.5.2011, A3.</ref> mikä vastaa kahden kuukauden hoitojaksoa, joka sisältää myös lääkkeen asteittaisen vieroitusvaiheen.<ref>http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/laakehoito/bentsodiatsepiinien_maaraaminen</ref> Vaikka Valviran ohjeiden mukaan bentsodiatsepiineja ei nykyisen hoitokäytännön mukaan suositella käytettäväksi pitkäaikaisesti ja/tai suuria määriä, tällainen käyttö voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla lääketieteellisesti perusteltua. Joillakin potilailla vaikeat ahdistuneisuusoireet jatkuvat vuosikausia, ja he tarvitsevat fyysisen riippuvuuden kehittymisestä huolimatta pitkäaikaista ja säännöllistä lääkehoitoa. Kaikilla potilailla bentsodiatsepiineja ei ole mahdollista korvata riippuvuutta aiheuttamattomilla lääkkeillä.

 

 

 

Yli 190&thinsp;000 suomalaista käytti vuonna 2010 ahdistuslääkkeitä (joista merkittävä osa [[neurolepti|neuroleptejä]] bentsodiatsepiinien ohella) ja nukahtamis- tai unilääkkeiden käyttäjiä oli 170&thinsp;000.<ref>Tuomas Peltomäki: Uni- ja ahdistuslääkkeistä tuli maan tapa. Helsingin Sanomat 21.5.2011, A8.</ref>

== Historia ==

 

 

 

Geneerinen kemiallinen nimi klooridiatsepoksidille on methaminodiatsepoksidi. Sitä myytiin kauppanimellä Librium (Suomessa myös ''Risolid''), joka oli johdettu equilibrium-sanan viimeisestä osasta. Vuonna 1959 yli 2&thinsp;000 psykiatria määräsi ja yli 20&thinsp;000 potilasta käytti lääkettä. Se kuvattiin sanoilla "kemiallisesti ja kliinisesti muista rauhoittavista lääkkeistä poikkeavat psyykkisesti energisoivat tai muutoin psykoterapeuttiset lääkkeet nyt saatavilla." Testien aikana huomattiin klooridiatsepoksidin aiheuttavan lihasten rentoutumista ja rauhoittavaa vaikutusta laboratorioeläimillä, kuten hiirillä, rotilla, kissoilla ja koirilla. Pelko ja aggressio lähtivät huomattavasti pienemmillä annoksilla kuin valmisteilla jotka aiheuttavat [[hypnoosi]]n. Klooridiatsepoksidi on samantapainen [[fenobarbitaali]]n kanssa [[antiepilepti]]sissä vaikutuksissaan. Kuitenkin siinä ei ole [[barbituraatti]]en hypnoottista vaikutusta. Eläinkokeita tehtiin [[Bostonin eläintarha]]ssa ja [[San Diegon eläintarha]]ssa. 42 sairaalapotilasta, jotka kärsivät akuutista ja kroonisesta alkoholismista sekä lukuisista [[psykoosi|psykooseista]] ja [[neuroosi|neurooseista]] hoidettiin klooridiatsepoksidilla. Pääosalla potilaista tuskaisuus, jännittyneisyys ja motorinen levottomuus vähentyivät tehokkaasti. Positiivisimmat tulokset saatiin alkoholistipotilailla. Raportoitiin, että [[vatsahaava]]t ja ihotaudit, joihin liittyi emotionaalisia tekijöitä, vähentyivät klooridiatsepoksidilla.<ref>''Help For Mental Ills (Reports on Tests of Synthetic Drug Say The Results are Positive)'', [[New York Times]], February 28, 1960, Page E9.</ref>

Klooridiatsepoksidi mahdollisti emotionaalisten häiriöiden hoitamisen ilman henkisen tarkkanäköisyyden tai valppauden menettämistä. Se auttoi henkilöitä, joilla oli ''pakko-oireita'' kuten yhtä potilasta, joka tunsi pakolliseksi laskea [[sälekaihdin|sälekaihtimien]] säleet astuessaan huoneeseen.<ref>''Makers Worried On Tranquilizers'', New York Times, August 28, 1960, Page F1.</ref>

 

 

Vuonna 1963 sallittiin [[diatsepaami]]n (Diapam) käytön aloittaminen. Diatsepaami oli yksinkertaistettu versio klooridiatsepoksidista, joka tarkoitettiin pääasiassa ahdistuksen hoitoon. Uniongelmia hoidettiin vuonna 1965 kehitetyllä [[nitratsepaami]]lla (Insomin), vuonna 1969 kehitetyllä [[tematsepaami]]lla (Tenox, Normison) ja vuonna 1973 kehitetyllä [[fluratsepaami]]lla.<ref>{{cite journal |author=Sternbach LH |title=The discovery of librium |journal=Agents Actions |volume=2 |issue=4 |pages=193-6 |year=1972 |pmid=4557348 |doi=}}</ref>

Suomalaisten bentsodiatsepiinien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti 1980-luvun puolivälistä lähtien, kun muissa Pohjoismaissa myyntiluvut ovat pysyneet tasaisina tai pienentyneet.<ref>http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=18533&p=29&pm=1&print=1 Helena Vorma & Kimmo Kuoppasalmi: Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito. Suomen lääkärilehti Nr:11/2005.http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/sll102007-1047.pdf</ref>

 

 

== Vaikutusmekanismi ==

 

Bentsodiatsepiinien ja bentsodiatsepiinijohdannaisten vaikutukset perustuvat niiden [[keskushermosto]]a lamaavan ominaisuuteen. Bentsodiatsepiinit sitoutuvat [[keskushermosto]]n [[GABA]]_A-reseptoreissa<ref name=FarmToks/><ref name="y1">Bentsodiatsepiinien käyttö lääkeriippuvaisilla henkilöillä. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finohta. http://lib.stakes.fi/ohtanen/tarkastele.aspx?id=1214</ref> omiin erityisalueisiinsa (bentsodiatsepiinireseptorit) voimistaen gamma-aminovoihapon eli GABA:n toimintaa reseptoreissa.<ref name="y1"/> Gamma-aminovoihappo on aivojen hermosolujen toimintaa jarruttava [[Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]].<ref name="ashton"/> Bentsodiatsepiinit aiheuttavat siten hermoratojen toiminnan epäspesifistä eli yleistynyttä hidastumista.

Bentsodiatsepiinien vaikutukset riippuvat annoksen suuruudesta eli siitä, kuinka monta prosenttia bentsodiatsepiinireseptoreista on täynnä. Ensin tulevat [[anksiolyytti]]set, sitten sedatiiviset ja hypnoottiset vaikutukset.<ref>gamma.nic.fi/~jyrih/tt/mika_mukkula.htm</ref> Viimeisenä vaikutuksena tulee anestesia<ref>http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/456157.shtml</ref>, jolla tarkoitetaan nukutustilaa, jossa kivuntunto on vähentynyt, lihakset ovat rennot ja potilas on tajuton.

 

 

Bentsodiatsepiineilla on lisäksi myös [[muskariinireseptori|muskariinireseptoreita]] salpaava [[antikolinergi]]nen vaikutus<ref>Raimo Ojala: Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Apteekkari 5/2005. http://web.archive.org/web/20051211045325/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf</ref>, mikä johtaa parasympaattisista hermopäätteistä

 

== Päihdekäyttö ==

 

 

== Haittavaikutukset ja terveysriskit ==

Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö heikentää aivojen [[noradrenaliini]]n-, [[serotoniini]]n-, [[asetyylikoliini]]n ja [[dopamiini]]ntuotantoa. Nämä välittäjäaineet ovat välttämättömiä älyllisille toiminnoille, muistille ja tunteiden esiintymiselle, lihaskunnolle ja -koordinaatiolle, sydämen rytmille ja [[verenpaine]]en säätelylle sekä muille ruumiintoiminnoille<ref name="ashton"/>. Noradrenaliinin, serotoniinin ja dopamiinin erittymisen vähentyminen voi aiheuttaa muun muassa paniikkihäiriö- ja masennusoireita. Tämän vuoksi bentsodiatsepiinilääkitykseen pyritään usein yhdistämään [[masennuslääke|masennuslääkkeellä]], joka lisää aivojen serotoniinipitoisuuksia, joissain tapauksissa myös noradrenaliinin ja dopamiinin pitoisuuksia.

 

 

Bentsodiatsepiinit huonontavat pitkäaikaiskäytössä psykomotorisia taitoja ja kognitiivisia toimintoja eli ajattelu- ja havaintokykyä sekä muistia<ref>http://lib.stakes.fi/ohtanen/tarkastele.aspx?id=1214

Useilla bentsodiatsepiineillä sekä muilla mielialaan sekä vireystilaan vaikuttavilla lääkkeillä on joidenkin tutkimusten mukaan luuydintoksinen sivuvaikutus. On myös hyvin yleistä että mielialalääkkeiden käyttäjät alkoholisoituvat lääkkeiden käytön yhteydessä, jonka vuoksi itsemurhariski kasvaa huomattavasti. Lisäksi bentsodiatsepiinien on havaittu aiheuttavan käyttäjissään aggressioita sekä vainoharhaisuutta.<ref>[http://www.ebm-guidelines.com/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00002 Bentsodiatsepiinien vieroituksessa maltti on valttia]</ref><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9408553 Risk of suicide attempts after benzodiazepine and/or antidepressant use.]</ref><ref>[http://www.getuponit.ca/upload_files/PDF/Benzodiazepines.pdf Benzodiazepines (Minor Tranquilizers)]</ref><ref>[http://www.inchem.org/documents/pims/pharm/pim181.htm Diazepam (PIM 181)]</ref><ref>[http://www.benzo.org.uk/ Benzo.org.uk]</ref>

 

 

== Riippuvuuden ja toleranssin kehittyminen ==

Bentsodiatsepiinit aiheuttavat helpommin riippuvuutta kuin alkoholi<ref>Päihdelinkki. Lääkkeet. http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Laakkeet</ref>. Bentsodiatsepiini[[riippuvuus]] voi kehittyä jopa kahdessa viikossa<ref>http://www.benzo.org.uk/index.htm</ref>. Vieroitusoireiden todennäköisyys kasvaa käytön pituuden myötä. Kun bentsodiatsepiinien yhtäjaksoista käyttöä on jatkunut puoli vuotta, kolmannes käyttäjistä on tullut ruumiillisesti riippuvaisiksi.<ref>http://www.klik.fi/kysymys/kysymys12-05.pdf Apteekkari 12/2005</ref> Vuoden säännöllisen käytön jälkeen puolella potilaista ilmenee [[vieroitusoire]]ita lääkityksen lopettamisen jälkeen<ref>Web4Health-sivusto. http://web4health.info/fi/answers/bio-why-withdrawl.htm</ref>.

 

 

 

Mitä pidempään käyttöä on kestänyt ja mitä isompi annos on ollut, sitä todennäköisempää on, että lääkkeen vähentämisen tai lopettamisen yhteydessä ilmaantuu voimakkaita vieroitusoireita. Kaikki vieroitusoireet eivät ilmaannu heti ja samanaikaisesti, vaan uusia oireita saattaa ilmetä vielä jopa puolentoista vuoden kuluttua lääkevieroituksen aloittamisesta.

 

 

 

=== Vieroitusoireet ===

 

Bentsodiatsepiinien säännöllisen käytön loputtua saattaa ilmetä myös ns. rebound-oiretta, joka tarkoittaa sitä, että oire, jonka hoitoon lääke määrättiin (esim. unettomuus tai paniikkihäiriö) palaa tilapäisesti takaisin alkuperäistä voimakkaampana.

 

 

Äkillinen suuren annoksen pitkäaikaisen bentsodiatsepiinilääkityksen lopettaminen saattaa johtaa muun muassa kouristuksiin ja tajuttomuuteen. Pahimmillaan tila saattaa olla hengenvaarallinen.<ref>[http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/laakkeet Lääkkeet] Päihdelinkki</ref><ref>Holopainen, A (2003): Uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 436-445.</ref><ref>[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2300914 Death following suspected alprazolam withdrawal seizures: a case report.] Tex Med. 1990 Jan;86(1):44-7.</ref><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19465812 A fatal case of benzodiazepine withdrawal.] Am J Forensic Med Pathol. 2009 Jun;30(2):177-9. doi: 10.1097/PAF.0b013e3181875aa0.</ref>

* [http://hyvaterveys.fi/articles/?a=481 Hyvä terveys 2/2005]

* Matti O. Huttunen: Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet. Duodecim terveyskirjasto 23.7.2008. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=lam&p_haku=Neurologia&p_artikkeli=lam00073

 

=== Viitteet ===

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01048&p_haku=bentsodiatsepiinit Bentsodiatsepiineistä Terveyskirjaston sivuilla]

 

{{Metatieto}}