Ero sivun ”Ravintola Kaisaniemi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei ole tynkä enää |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Poistettu täysin tarpeeton jakotunniste. |
||
Rivi 1:
[[
[[
'''Ravintola Kaisaniemi''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kaisaniemen puisto]]ssa sijaitseva ravintola, jonka [[Catharina Wahllund|Catharina ”Cajsa” Wahllund]] perusti vuonna 1827. Sen katsotaan olevan Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola. Ravintolan nykyinen rakennus valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4655 Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha] Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.</ref><ref>[http://www.visithelsinki.fi/fi/ammattilainen/convention-bureau/kokous-ja-juhlatilahaku/ravintola-kaisaniemi Ravintola Kaisaniemi] Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016.</ref> Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.
== Historia ==
Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja [[Salomon Jansson]]in kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui [[keilarata]] ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1398136803590
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 202-203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
Rivi 10:
Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi lisättiin 1920-luvun lopulla.<ref>[https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot] Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
|