Ero sivun ”Pentti Kosola” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 19:
 
== Erik Mätön murha ==
Kesällä 1930 Kosola oli mukana [[Pohjanmaa]]lta saapuneessa Lapuan liikkeen viiden miehen iskuryhmässä, joka saapui [[Viipuri]]in hieman ennen 19. heinäkuuta tehtyä Mätön[[Erik Mättö|Erik Matön]] murhaa. Tarkoituksena oli [[Muilutus|muiluttaa]] jonkinlaisena työväenliikkeen agitaattorina pidetty Mättö rajan yli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] puolelle. Häntä pahoinpideltiin ja vietiin metsään [[Heinjoki|Heinjoen]] Pusurin kylään, jossa Kosola ampui Mätön. Tämän jälkeen lapualaiset hautasivat hänen ruumiinsa. Se löydettiin vasta seuraavana kesänä, jolloin miesten oppaana toiminut Johannes Ristseppä tunnusti murhan ja osoitti viranomaisille ruumiin kätköpaikan. Kuulusteluissa Kosola väitti olleensa humalassa ja ampuneensa tupakkaa taskustaan kaivaneen Mätön, koska luuli tämän tavoittelevan asetta.<ref name=siltala>{{Kirjaviite | Tekijä = Siltala, Juha | Nimeke = Lapuan liike ja kyyditykset 1930 | Sivut = 241, 223, 418 | Vuosi = 1985 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-10871-5-0}}</ref>
 
Tapaus eteni oikeuteen syksyllä 1931, jolloin jutun alkuperäinen syyttäjä lievensi Kosolan murhasyytteen syytteeksi tahattomasta [[Tappo|taposta]]. Tämän jälkeen oikeuskansleri [[Albert Makkonen]] asetti toisen syyttäjän, mutta myös asiaa käsitellyt Viipurin käräjäoikeuden tuomari Erkki Saraste osoittautui lapualaismieliseksi.<ref name=siltala/> Lopulta [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]] vahvisti Kosolan tuomioksi kahdeksan vuotta kuritushuonetta (KKO 1932 II 288).<ref>Björne, Lars: "Valkoinen" korkein oikeus 1918 - 1929. Teoksessa Pihlajamäki Heikki (toim.): Lainkäyttö läpi vuosisadan. Näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918 - 2018. Edita, Helsinki 2018, s. 59 ja 68, Helsinki: Edita 2018.</ref> Presidentti [[P. E. Svinhufvud]] armahti hänet jo kahden vuoden kuluttua joulukuussa 1936.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kalemaa, Kalevi | Nimeke = Sankareita vai pelkureita: Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia | Sivut = 169 | Vuosi = 2014 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 978-951-31794-8-9}}</ref>
 
== Kuolema ==