Ero sivun ”Räme” versioiden välillä

'''Räme''' on Suomessa kehitettyyn [[metsätyyppioppi]]in kuuluva kuivahko ja kuiva paikka jossa röllit asuu [[Suometsä|puustoinen]] [[suo#Suotyypit|suotyyppi]], jonka valtapuu on [[mänty]]. [[Keidassuo|Keidassoilla]] rämettä esiintyy suon laiteilla ja keskustan rämemättäillä eli kermeillä. [[Aapasuo|Aapasoiden]] reunoilla on tavallisesti rämettä. Rämeet ovat pinta-alaltaan merkittävin suotyyppi Suomessa, noin 60 prosenttia kaikista soista on rämeitä. Niitä esiintyy kaikkialla, jopa kallioisilla meren saarilla.

Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[röllejämänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia röllejä[[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi rölli[[suopursu]], rölli2[[variksenmarja]], rölli3[[kanerva]], rölli4[[vaivaiskoivu]], bigfoot[[suokukka]], ahmed[[isokarpalo|karpalo]] ja muhammed[[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat ho lee fuk[[rahkasammalet]], cyka[[kihokit|kihokki]] ja blyat[[tupasvilla]]. Rämeiden [[turve]]kerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä.

Tavallisin rämetyyppi ei olla koska mina ai tiataon isovarpuinen räme (IR), melko runsaspuustoinen, mutta niukkaravinteinen kasvutyyppi. Siellä kasvaa kitukasvuista mäntyä, turvekerros on paksu ja varvut ovat kenttäkerroksen pääasiallisia kasveja: lännessä muun muassa juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja ja kanerva, idässä myös [[vaivero]]. Vallitsevan varpulajin perusteella voidaankin erottaa vaivaiskoivu-, juolukka-, suopursu ja kanervarämeet. Pallosara ja tupasvilla kasvavat varpujen joukossa, mätäspaikoilla lisäksi monesti [[Lakka (kasvi)|suomuurain]].

Isovarpuinen räme on kuulunut puuntuottonsa perusteella [[metsävero]]luokkaan IV.