Ero sivun ”Erik Mättö” versioiden välillä

Rikosjuttu tuli vireille syksyllä 1931 [[Muolaa]]n, [[Äyräpää]]n ja [[Kyyrölä]]n kihlakunnanoikeuden syyskäräjillä. Syyttäjänä toiminut nimismies Paavo J. Virkkunen oli kuitenkin Lapuan liikkeen kannattajia ja lievensi Kosolan murhasyytteen tahattomaksi [[Tappo|tapoksi]]. Oikeuskansleri [[Albert Makkonen]] asetti uudeksi syyttäjäksi [[Viipurin lääni]]n poliisitarkastajan, mutta myös asiaa käsitellyt Viipurin käräjäoikeuden tuomari Erkki Saraste osoittautui lapualaismieliseksi. Hän hylkäsi muilutuksen määränneiden Lapuan liikkeen kanslistien syytteet ja julisti Makkosen määräyksestä huolimatta tapauksen käsiteltäväksi suljetuin ovin. Lisäksi Saraste päästi oikeudenkäynnin aikana Kosolan kahdesti vapaaksi, mikä oli vastoin lakia. Lopulta Kosola tuomittiin ”erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdystä taposta” viiden vuoden kuritushuonerangaistukseen sekä vapaudenriistosta kolmen kuukauden vankeuteen.<ref name=siltala/> [[Korkein oikeus (Suomi)|Korkein oikeus]] kuitenkin muuttikatsoi Kosolan tuomionrikoksen kahdenperusmuotoiseksi vuodentapoksi pituiseksija korotti rangaistuksen kahdeksan vuoden kuritushuonerangaistukseksi (KKO II 288).<ref>Björne, name=siltalaLars: "Valkoinen" korkein oikeus 1918 - 1929. Teoksessa Pihlajamäki Heikki (toim.): Lainkäyttö läpi vuosisadan. Näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918 - 2018. Edita, Helsinki 2018, s. 59 ja 68.</ref>