Ero sivun ”Suomen keskiaikaiset kivikirkot” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.35.78 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Smaug the Golden tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
'''Suomen keskiaikaiset kivikirkot''' ovat luonnonkivestä rakennettuja [[keskiaika]]isia [[kirkko]]ja, joiden pohjakaava on useimmiten suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut [[graniitti]]. Suomen vanhimmat kivikirkot on rakennettu [[Ahvenanmaa]]lle [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu [[Jomalan kirkko]], joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.<ref>Hiekkanen 2007, s. 24.</ref> Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja [[1400-luku|1400-luvun]] alussa, aluksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja [[Uusimaa|Uudellemaalle]].14
[[Tiedosto:Church of Hollola in Finland.JPG|thumb|300px|[[Tiekirkko]]na toimiva [[Hollolan keskiaikainen kivikirkko]], joka valmistui eri osiltaan noin 1490-1515]]
 
'''Suomen keskiaikaiset kivikirkot''' ovat luonnonkivestä rakennettuja [[keskiaika]]isia [[kirkko]]ja, joiden pohjakaava on useimmiten suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut [[graniitti]]. Suomen vanhimmat kivikirkot on rakennettu [[Ahvenanmaa]]lle [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu [[Jomalan kirkko]], joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.<ref>Hiekkanen 2007, s. 24.</ref> Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja [[1400-luku|1400-luvun]] alussa, aluksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja [[Uusimaa|Uudellemaalle]].
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
luvun]] alussa, aluksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja [[Uusimaa|Uudellemaalle]].
 
Varhaiset kivikirkot saivat vaikutteita [[Gotlanti|Gotlannin]] kirkoista, ja kirkkojen perustyyppi lienee vakiintunut 1300-luvulla. Suorakaiteen muotoisten kirkkojen pohjoissivulla oli [[sakaristo]] ja eteläsivulla [[asehuone]]. Sisäkattona oli aluksi puinen [[tynnyriholvi]], tiiliholvit yleistyivät vasta 1400-luvulla. Sisätilaltaan kirkot ovat joko [[Laiva (arkkitehtuuri)|yksi-, kaksi tai kolmilaivaisia]]. [[Päätykolmio|Päätykolmiot]] on muurattu tiilistä ja koristeltu [[Goottilainen arkkitehtuuri|myöhäisgoottilaisin]] komeroaihein. <ref name="spectrum">Nurminen 1976, s. 305.</ref>