Wikipedia

Ero sivun ”Suomalaisuuden liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjattu Suomalaisuuden Liiton nimi niin, että Liitto on isolla, kuten se pitää kirjoittaa. Poistettu myös vanhentunutta tietoa.
rv, liitto itse kirjoittaa pienellä, ei nyt ainakaan joka liitto-sanaa isolla
Rivi 1:
{{Päivitettävä}}
{{Yhdistys
| yhdistyksen_nimi = Suomalaisuuden Liittoliitto ry
| yhdistyksen_logo = Suomalaisuuden liiton logo.svg
| logon_koko = 320px
Rivi 14:
| huomautukset =
}}
'''Suomalaisuuden Liittoliitto ry''' on [[Suomi|suomalainen]] [[Yhdistys (Suomi)|yhdistys]], jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja [[suomen kieli|suomenkielistä]] [[kulttuuri]]a. Suomalaisuuden Liittoliitto perustettiin kirjailija [[Johannes Linnankoski|Johannes Linnankosken]] aloitteesta vuonna 1906.
 
Liiton sääntöjen mukaan sen tehtävänä on vaalia suomen kieltä, suomalaista yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperinteiden omaleimaisuutta, lujittaa itsenäisyys- ja puolustustahtoa sekä kansanvaltaista ajattelutapaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä henkisen ja aineellisen kulttuurin eri aloilla sekä ylläpitää yhteyksiä ulkomailla oleviin suomalaisiin ja suomensukuisiin kansoihin. Liitto harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, huolehtii suomalaisesta [[Suomen lippu|lippu]]- ja [[sukunimi]]kulttuurista sekä järjestää esitelmä-, ja keskustelutilaisuuksia.
 
Suomalaisuuden Liittoliitto valistaa valtio- ja maakuntalippujen asianmukaisesta käytöstä ja järjestää [[Suomen itsenäisyyspäivä|itsenäisyyspäivänä]] lipunnostotilaisuuden Tähtitorninmäellä Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21 | Nimeke = Lippu- ja nimivalistus | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 19.2.2016}}</ref> Liitto myy kotimaisten lipputehtaiden valmistamia lippuja ja [[Viiri|viirejä]]. 1980-luvun lopulta lähtien liitto on osallistunut erityisesti [[Suomen kielipolitiikka|ruotsin kielen asemaa Suomessa]] ja [[pakkoruotsi|pakollisen ruotsinopetuksen]] poistamista koskevaan julkiseen keskusteluun. Yhdistyksen puheenjohtaja toimii sosiaalityön professori Ilmari Rostila ja toiminnanjohtajana Hämeenlinnalainen Antti Ahonen (Kok.). Varapuheenjohtajina toimivat vuonna 2018 hallintotieteiden maisteri, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus (Kesk.) ja tekniikan kandidaatti Raine Kervinen. Suomalaisuuden liiton kunniajäseniä ovat muun muassa kenraali [[Jaakko Valtanen]] ja valtioneuvos [[Riitta Uosukainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=46 | Nimeke = Satavuotisjuhlat | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 19.2.2016}}</ref>.
 
Joulukuussa 2017 Suomalaisuuden liitolla oli 1&nbsp;381 jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomalaisuudenliitto.fi/wp-content/uploads/2010/06/Suomen-Mieli-3-4-2015-5.pdf | Nimeke = Suomen Mieli 3–4/2015 | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto | Viitattu = 19.2.2016}}</ref>
Rivi 30:
Linnankosken ajatuksia pohdittiin nuorten [[fennomania|fennomaani]]ylioppilaiden aloitteesta [[Kotikielen seura]]ssa. Professorit [[Kaarle Krohn]], [[Jooseppi Julius Mikkola|J. J. Mikkola]] ja [[Heikki Paasonen (kielitieteilijä)|Heikki Paasonen]] sekä tohtori Uuno Karttunen muodostivat toimikunnan käsittelemään uuden yhdistyksen perustamista. Myös Linnankoski osallistui kokouksiin. Yhdistyksen nimeksi ehdotettiin Suomen Liittoa, joka muuttui lopulta Suomalaisuuden Liitoksi. Liiton perustamisen yhteydessä oli määrä toteuttaa pitkään suunniteltu suurtempaus sukunimien suomalaistuttamiseksi.<ref name="vsp12" />
 
Suomalaisuuden Liittoliitto perustettiin [[J. V. Snellman]]in syntymän satavuotispäivänä [[12. toukokuuta]] [[1906]].<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 16.</ref> Järjestön tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja [[Suomalainen kirjallisuus|suomalaisen kirjallisuuden]] vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat [[Juhani Aho]], [[Yrjö Sirola]], [[J. K. Paasikivi]], [[Eero Erkko]] ja [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=40 | Nimeke=Suomalaisuuden liiton historia | Julkaisija=Suomalaisuuden Liittoliitto | Viitattu=8.9.2013}}</ref>
Pitkäaikainen Suomen tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]] liittyi Suomalaisuuden liiton jäseneksi vuonna 1926, samana vuonna kuin toinen myöhemmin tasavallan presidenttinä toiminut liiton jäsen [[Risto Ryti]]. Hovioikeuden [[auskultantti]] Urho Kekkonen oli vuonna 1927 valtaamassa Liittoaliittoa [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtoon. Kekkonen tuli valtauksessa valituksi liiton keskushallitukseen. Kekkonen valittiin vuonna 1929 varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajana hän toimi vuosina 1930−1932. Kekkonen ja muut aktivistit voimistivat liiton suomalaisuustyötä, mikä kiihdytti kielitaistelua.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 26–29.</ref> Urho Kekkonen kiinnitti erityisesti huomiota ruotsinkielisten alueiden suomalaisvähemmistöihin, ja kirjoitti [[Suomalainen Suomi]] -lehdessä vuonna 1931, että ”Suomessa harjoitetaan kielisortoa – – ruotsalaiset harjoittavat sitä suomenkielisiä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan häikäilemättömämmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin olisi voitu konsanaan ajatella.”<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 34.</ref> Kekkonen oli Suomalaisuuden liiton kunniajäsen elämänsä loppuun asti.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 71, 226.</ref>
 
[[Fennomania#.E2.80.9DAitosuomalaisuus.E2.80.9D_jatkaa_fennomanian_perint.C3.B6.C3.A4|Aitosuomalaiset]] vaativat ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi aineeksi [[oppikoulu]]issa. Tilalle tarjottiin [[Englannin kieli|englantia]]. Muun muassa maisteri [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kirjoitti Suomalaisuuden liiton vuonna 1929 julkaiseman ''Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin'' -nimisen pamflettinsa lopuksi: ''”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”''<ref name="Historia">{{Kirjaviite | Tekijä=Enäjärvi, Elsa | Nimeke=Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin | Selite=Kansallisia kysymyksiä n:o 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Vuosi=1929}}</ref>
Rivi 38:
Liitto aloitti sukunimien suojaustoiminnan vuonna 1914. Liiton toimistoon kerättiin tätä työtä varten kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. Liitto oli keskeisesti mukana Kalevalan riemuvuoden 1935 suuressa nimenmuutosliikkeessä. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka ja julkaisi sukunimioppaita.<ref name="Historia"/>
 
Suomen itsenäistyttä Liittoliitto toimi liputuskulttuurin vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi. Liputusvalistus on edelleen tärkeässä asemassa liiton toiminnassa. Liitto on julkaissut useita lippuoppaita. Vuodesta 1957 alkaen Liittoliitto on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin [[Tähtitorninmäki|Tähtitorninmäellä]].<ref name="Historia"/>
 
1930-luvulla Liittoliitto teki aktiivisesti [[Unkari]]in ja [[Viro]]on suuntautunutta heimotyötä. Vuodesta 1933 alkaen Liittoliitto julkaisi kulttuuripoliittista aikakauslehti ''[[Suomalainen Suomi|Suomalaista Suomea]]'', joka ilmestyy nykyään itsenäisenä ''[[Kanava (aikakauslehti)|Kanava]]''-nimisenä lehtenä. Suomalaisuuden Liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana muun muassa [[Kyösti Kallio]], Urho Kekkonen, [[A. K. Cajander]], [[Santeri Ivalo]] ja [[Otto Manninen]].<ref name="Historia"/>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Liitonliiton toiminta väheni ja se siirtyi Erkki Salosen puheenjohtajakaudella 1950-luvulla enemmän kulttuuripolitiikan saralle. Suomalaisuuden liitto järjesti tuolloin muun muassa yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä [[maakuntaliitto]]jen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa. 1980-luvun lopulta lähtien liiton keskeiseksi toiminta-alueeksi nousi jälleen kielipolitiikka muun muassa [[pakkoruotsi]]n vastustamisen kautta. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahtaminen lisäsi myös mahdollisuuksia heimotyöhön Suomen lähialueilla. Liitto järjesti vuonna 1989 Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti ''Suomen mieli'' on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen.<ref name="Historia"/>
 
Vuonna 1998 ryhmä kansallismielisiä nuoria perusti Helsingissä [[Suomen Sisu]] -järjestön ja aloitti yhteistyön Suomalaisuuden Liitonliiton kanssa. Liitto halusi myös nuoremmat sukupolvet puhumaan suomenkielisen kulttuurin puolustamisen puolesta ja toimimaan pakkoruotsia vastaan. Suomen Sisusta tuli vähäksi aikaa Suomalaisuuden liiton nuorisojärjestö. Vuonna 2000 Suomen Sisu erotettiin Suomalaisuuden liitosta. Taustalla olivat linjaerimielisyydet: Suomalaisuuden Liittoliitto keskittyi pakkoruotsiin, kun taas Sisulle maahanmuuttokriittisyys oli tärkeä teema.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Sivu=33–39 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}</ref> Myöhemmin Suomen Sisun jäseniä, kuten Sisun entinen puheenjohtaja [[Teemu Lahtinen]], on ollut Suomalaisuuden liiton hallituksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri | Nimeke=Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa | Sivu=80 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36072-9}}</ref>
 
Järjestölle pitkään annettu valtionapu lopetettiin vuonna 2002, koska järjestö ei ollut antanut lippuneuvontaa ruotsiksi, vaan kehottanut kääntymään ruotsinkielisen lippuneuvonnan osalta [[Suomen sisäasiainministeriö|sisäasiainministeriön]] puoleen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Talousarvioaloite 425/2001 vp | Ajankohta=18.9.2001 | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_425_2001_p.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=4.2.2008}}</ref> Liitto jatkoi kuitenkin edelleen maksutonta suomenkielistä lippuneuvontaa omin varoin. Vuodesta 2016 Suomalaisuuden Liitto on antanut maksutonta liputusneuvontaa useilla eri kielillä, muun muassa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi sekä ruotsiksi. Eduskunta palautti Suomalaisuuden Liiton valtionavun piiriin päätöksellään joulukuussa 2015. <ref name="toimintasuunnitelma">{{Verkkoviite | Nimeke=Suomalaisuuden Liitto ry:n toimintasuunnitelma | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/yhdistys/index.php?group=00000040&mag_nr=7 | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto ry | Viitattu=11.5.2007}}</ref>.
 
Liiton hallituksessa perussuomalaisilla on viime vuosina ollut vahva asema. Vuoden 2013 hallituksessa kokoomuslaisen Antti Ahosen lisäksi hallituksessa oli vain yksi ei-perussuomalainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382595143626 | Nimeke = Perussuomalaiset valtasivat Suomalaisuuden liiton – puolueen varapuheenjohtajan mielestä kyse on sattumasta | Julkaius = HS.fi | Tekijä = Pääkkönen, Sirpa | Ajankohta = 25.10.2013 | Viitattu = 19.2.2016}}</ref>
 
== Säännöt ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto”