Ero sivun ”Asevelvollisuus” versioiden välillä

{{Seloste|#8cd19d|Ei armeijaa}}

{{Seloste|#5cacc4|Ei toimeenpantua asevelvollisuutta}}

Joidenkin asevelvollisuutta ylläpitävien valtioiden lainsäädäntö mahdollistaa asevelvollisuuden suorittamisen rauhan aikana [[Siviilipalvelus Suomessa|siviilipalveluksen]] muodossa. [[Totaalikieltäytyjä]] tarkoittaa asevelvollista, joka kieltäytyy suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta.

 

{{pääartikkeli|[[Luettelo valtioista asevelvollisuuden mukaan]]}}

Asevelvollisuus on voimassa monissa [[Aasia]]n maissa sekä useimmissa entisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]], [[Afrikka|Afrikan]] ja [[Lähi-itä|Lähi-idän]] maissa.<ref name="iza4429">[http://ftp.iza.org/dp4429.pdf The Political Economy of Conscription], Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009</ref> Euroopasta laajamittainen asevelvollisuus on [[kylmä sota|kylmän sodan]] jälkeen lähes kadonnut: Suomen lisäksi [[Kreikka|Kreikassa]], [[Sveitsi]]ssä ja [[Kypros|Kyproksella]] on laaja, suurinta osaa miehistä koskeva asevelvollisuus.<ref>[http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asevelvollisuuden_mukaan Luettelo maista asevelvollisuuden mukaan]</ref> [[Tanska]]ssa, [[Norja]]ssa ja [[Liettua|Liettuassa]] asevelvollisuus on kirjattu lakiin, mutta koska kyseisissä maissa palvelukseen ei pakoteta, ei niissä käytännössä ole asevelvollisuutta rauhan aikana.<ref>http://www.wri-irg.org/node/13541</ref><ref>http://www.wri-irg.org/programmes/world_survey/reports/Denmark</ref><ref name=":0" /> [[Nato]]-maista laaja asevelvollisuus on käytännössä voimassa vain Kreikassa ja Turkissa.

 

Lokakuussa 2014 Norja päätti ottaa käyttöön järjestelmän, jota se kutsuu sukupuolineutraaliksi asevelvollisuudeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite =http://finland.no/public/default.aspx?contentid=280195&nodeid=39579&contentlan=1&culture=fi-FI |nimeke =Norjaan sukupuolineutraali asevelvollisuus | julkaisu = |julkaisija =Suomen suurlähetystö |viitattu =29.2.2015 |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Se koskee vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneitä miehiä ja naisia. Norjassa syntyi kyseisenä vuonna noin 60 000 henkeä, joista 10 000 valitaan aikanaan asepalvelukseen. Norjan puolustusvoimien henkilöstöosaston mukaan naisten pakottaminen armeijaan on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka siitä tulee mahdollista.<ref name="ylenuutisetnorja">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/norjalaisille_naisille_asevelvollisuus__meilla_on_kaikki_syy_olla_ylpeita/7529967|nimeke=Yle ulkomaat - Norjalaisille naisille asevelvollisuus – "Meillä on kaikki syy olla ylpeitä"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Jos asevelvollisuus toteutetaan valikoivana, tarkoittaa tämä yleensä sitä että palvelukseen huonosti motivoituneet saavat vapautuksen, ja käytännössä puolustusratkaisu muistuttaa vapaaehtoismallia.<ref>http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2162530</ref>

== Toistaiseksi poistettu asevelvollisuus==

Joissakin valtioissa, jotka ovat siirtyneet ammattiarmeijaan tai valikoivaan asevelvollisuuteen on kuitenkin ajateltu, että laajempi asevelvollisuus voidaan palauttaa sodan aikana tai sodan uhan lisääntyessä. [[Liettua]] palautti nimellisen asevelvollisuuden vuonna 2015.<ref>http://ruotuvaki.fi/-/liettua-palauttaa-asevelvollisuuden</ref><ref>http://yle.fi/uutiset/liettua_vahvistaa_puolustustaan__armeija_tekee_pojista_miehia/8055611</ref> Käytännössä Liettuassa ei ole asevelvollisuutta, sillä kaikki palvelukseen astuneet ovat olleet vapaaehtoisia<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.baltictimes.com/lithuania_publishes_2016_conscription_lists/|nimeke=Lithuania publishes 2016 conscription lists|julkaisu=www.baltictimes.com|viitattu=2016-08-04}}</ref>

 

== Asevelvollisuuden historia ==

Aikoinaan sotaväkeen pakottaminen (asevelvollisuus) oli mielivaltaista. 1300-luvun Italiasta 1700-luvun lopulle käytettiin lähinnä palkka-armeijoita. Ranskan vallankumouksen luisuessa liberaaleilta sosialistien käsiin vuonna 1793 otettiin jälleen käyttöön sotaväkeen pakottaminen, jota korvautui 1800 efektiivisesti ammattiarmeijalla, ja vuoden 1814 Preussissa asevelvollisuus tuli nykymuodossaan käyttöön.<ref name=iza4429/>

 

Asevelvollisuus oli voimakkaasti kytköksissä [[nationalismi]]in, jolloin valtion etujen katsottiin olevan yksilön etuja korkeammalla. Suurien ammattiarmeijoiden aikakausi oli 1800- ja 1900-luvuilla, kulminoituen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] ja erityisesti [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]]. Yhdysvalloissa asevelvollisuus otettiin käyttöön vasta vuonna 1917, koska vastustus asevelvollisuutta kohtaan oli suurta [[Amerikan sisällissota|Amerikan sisällissodan]] (1861–1865) aikaan. Yhdysvalloissa asevelvollisuus lakkautettiin [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] koettujen tappioiden aiheuttamaan yleiseen vastustukseen. Nykyään puolustusvoimille kaluston tekniikka ja tulivoima ovat sotilaiden lukumäärää tärkeämpiä, minkä vuoksi asevelvollisuuden merkitys on länsimaissa pienentynyt. Myös suuren sotilaallisen hyökkäyksen uhka on monilla alueilla olematon. Asevelvollisuus voidaan kuitenkin käynnistää useimmissa maissa sotilaallisen hyökkäyksen uhatessa.

 

Vuonna 1808 sattuneen [[Gotlannin miehitys|Gotlannin miehityksen]] johdosta 7&nbsp;000 gotlantilaismiestä koulutettiin ja aseistettiin, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan. Vuonna 1812 maanpuolustuskoulutus laajennettiin valtakunnalliseksi, ja vuonna 1904 tuli Ruotsiin yleinen asevelvollisuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/nyheter/inrikes/lediga-utga_4918497.svd | Nimeke =Lediga. Utgå. | Tekijä =Almqvist, Helene | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =SvD.se | Ajankohta =27.6.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Svenska Dagbladet | Viitattu = 27.6.2010 | Kieli = }}</ref>

 

Vuonna 2013 tutkija Charlys Salonius-Pasternak ulkopoliittisen instituutin kommentissaan totesi seuraavasti : "''Maavoimat on käytännössä tuhottu; niiden resurssit ovat hyvin rajalliset, ja ne täyttävät rekrytointitavoitteensa vain vaivoin. Ilmapuolustuskapasiteettia on tuskin lainkaan. Ruotsi ei enää kykene puolustamaan itseään eikä turvaamaan Itämerta ympärillään''."<ref>http://www.fiia.fi/fi/publication/381/ruotsin_puolustuspolitiikan_periaatteet_ja_kaytanto_ovat_ristiriidassa/#.UphxcFM5fAk</ref> Tämä oli osa suurempaa mediakeskustelua Ruotsin armeijan tilasta. Komentaja Göranson totesi Ruotsin vuotuisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa seminaarissa että uudistus on vielä kesken ja uudistus ei ole epäonnistunut.<ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/Uudistus+ei+ole+ep%C3%A4onnistunut/a1389734693084</ref>

 

{{Pääartikkeli|[[Suomen asevelvollisuuden historia]]}}

 

=== Hyvinvointi ja turvallisuus ===

 

 

=== Palveluksessa opittavat taidot ===

 

Puolustusvoimien antama johtajakoulutus saa vastaajilta hyvän arvosanan. Kotiutuvista upseerikokelaista 82 prosenttia on pitänyt saamaansa johtajakoulutusta vähintäänkin hyvänä.<ref>Loppukyselyn tulokset 2012</ref>

Asevelvollisuutta vastustetaan monista lähtökohdista. [[Pasifisti]]t vastustavat sotimista ylipäänsä. Monet [[liberaali]]t vastustavat [[pakkotyö]]tä. [[Taloustiede|Taloustieteilijät]] ovat laskeneet, että tehokkaammat puolustusvoimat saataisiin halvemmalla, jos asevelvollisuudesta siirryttäisiin [[palkkatyö]]hön. Jotkut katsovat asevelvollisuuden sitovan vanhentuneeseen ja maanpuolustuksellisesti tehottomaan armeijan koulutus- ja varustelumuotoon.

 

Tämä argumentti lähtee siitä olettamuksesta, että maanpuolustustyö on verrattavissa mihin tahansa suojelutyöhön, jossa tehdään tietty työpanos, josta saadaan hyödykettä (turvallisuutta).{{Lähde}}. [[Orjuus]] tarkoittaa epävapaan työvoiman tekemää palkatonta työtä rangaistuksen uhalla. Vastustajien mukaan asevelvollisuus täyttää orjuuden tunnusmerkit: siinä nuoret miehet joutuvat tekemään työtä rangaistuksen uhalla ilman palkkaa ja ilman itsemääräämisoikeutta, ja he joutuvat riskeeraamaan työkykynsä, terveytensä ja henkensä ilman minkäänlaista korvausta.{{Lähde}}

 

YK:n ihmisoikeussopimuksessa asevelvollisuutta ei siis katsota [[Orjuus|orjuudeksi]] tai pakkotyöksi sopimukseen lisätyn poikkeuksen perusteella.

 

Monissa maissa, kuten useissa Länsi-Euroopan maissa, on turvallisuusympäristön analyysissä päädytty siihen, että sotilaallista koulutusta on tarve antaa vain osalle ikäluokasta muiden ollessa siitä vapautettu. Lisäksi joidenkin käsitysten mukaan asevelvollisuudella ei ole kestävää moraalista pohjaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rutherford.org/publications_resources/john_whiteheads_commentary/is_the_military_draft_a_form_of_slavery|nimeke=The Rutherford Institute :: Is the Military Draft a Form of Slavery?|julkaisu=www.rutherford.org|viitattu=2016-12-28}}</ref>

 

Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija tulee 1–2&nbsp;% BKT:stä kalliimmaksi kuin ammattiarmeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi 2,5–3,5&nbsp;% BKT:stä.<ref name="hs510">[http://www.hs.fi/keskustelu/Asevelvollisuus+tulee+kalliimmaksi+kuin+palkka-armeija/thread.jspa?threadID=143662&tstart=40 Asevelvollisuus tulee kalliimmaksi kuin palkka-armeija], HS 5.10.2008</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/tutkija_asevelvollisuus_tulee_suomelle_kalliiksi_1461134.html Tutkija: Asevelvollisuus tulee Suomelle kalliiksi], Yle 19.2.2010</ref><ref name="iza4429" />

 

Asevelvollisuuden kustannuksia selvittäneessä Suomalainen asevelvollisuus -raportissa asevelvollisuuden kustannuksia verrattiin jatkuvasti palveluksessa olevista sotilaista muodostetun armeijan kustannuksiin.<ref name=":1" /> Asevelvollisuutta vastustavan Ohi on -kampanjan mukaan asevelvollisista muodostetun reservin vertailukelpoinen vaihtoehto olisi kuitenkin vapaaehtoisesti palveluksen suorittaneista varusmiehistä muodostettu reservi, ei miesvahvuudeltaan samansuuruinen jatkuvasti palveluksessa oleva ammattisotilasjoukko. Raportin väite, jonka mukaan asevelvollisuus olisi kustannustehokas maanpuolustustapa, ei Ohi on -kampanjan mukaan perustu tutkimustietoon, vaan on raportin kirjoittajien oma mielipide.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ohion.fi/ukk.htm|nimeke=Ohi on – kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi|julkaisu=ohion.fi|viitattu=2016-12-28}}</ref>

 

Asevelvollisuuden vastustajat väittävät nykyisen asevoimien teknisen kehityksen tehneen yleisestä asevelvollisuudesta paitsi kalliin myös hyödyttömän verrattaessa sen suorituskykyä tekniseen ammattiarmeijaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warontherocks.com/2013/12/drafted-armies-are-self-killing-machines/|nimeke=Drafted Armies are Self-Killing Machines - War on the Rocks|julkaisu=War on the Rocks|ajankohta=2013-12-06|viitattu=2018-02-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Asevelvollisuuden vastustajat pitävät käsitystä asevelvollisuuden halpuudesta myyttinä, joka johtuu [[vaihtoehtoiskustannus]]ten tuntemattomuudesta: he väittävät että yleinen asevelvollisuus käyttää enemmän resursseja verrattuna ammattiarmeijaan, esimerkiksi työvoiman käyttönä, kuin sillä säästetään rahaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.econlib.org/library/Columns/y2011/Hallconscription.html|nimeke=Joshua C. Hall, The Worldwide Decline in Conscription: A Victory for Economics? {{!}} Library of Economics and Liberty|julkaisu=www.econlib.org|viitattu=2016-12-28}}</ref>

 

Suomalais-saksalais-yhdysvaltalainen tutkimus Panu Poutvaaran, Katarina Kellerin ja Andreas Wagenerin tekemänä osoittaa, että nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000. Kielteinen kasvuvaikutus on sitä pahempi, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä joutuu palvelukseen ja mitä pitempi keskimääräinen palvelusaika on.<ref>Keller, K., Poutvaara, P. & Wagener, A. 2008 - Military Draft and Economic Growth in OECD Countries</ref>

 

 

Kolmen professorin teoreettisen mallin perusteella asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta. Empiirinen data OECD-maista 1960-2000 vahvisti johtopäätöksen.<ref>[http://ftp.iza.org/dp4399.pdf Does Military Draft Discourage Enrollment in Higher Education? - Evidence from OECD Countries], Katarina Keller, Panu Poutvaara, Andreas Wagener, IZA DP No. 4399, Sep 2009</ref>

 

''"Tänä elektronisen sodankäynnin ja mediamanipulaation aikana emme voi kieltää vastuutamme toimia ajoissa, omatuntomme mukaisesti."''

–Asevelvollisuuden ja armeijajärjestelmän vastainen julistus, 1993–2007 ([[Serge Tolstoi]], [[Ela Gandhi]], [[Luciano Pavarotti]], [[Dario Fo]], [[Linus Pauling]], [[Zygmunt Bauman]], [[Bernardo Bertolucci]], [[Pete Seeger]] ym.) <ref>http://www.themanifesto.info/manifesto.htm</ref>

== Lähteet ==

{{Viitteet|sarakkeet}}

{{Metatieto}}