Avaa päävalikko

Muutokset

44 merkkiä poistettu, 9 kuukautta sitten
Poistettu täysin tarpeeton utm_source.
 
== Maantiede ==
 
Laatokan vesipinta-ala on 17 700 neliökilometriä, pituus 219 km, keskimääräinen leveys 100 km ja suurin leveys 130 km. Sen keskisyvyys on 52 m. Entinen Suomen osuus Laatokasta on syvempää kuin vanha Venäjän osuus, ja syvin kohta (225 metriä) sijaitsee [[Valamo]]n saaren edustalla. Laatokka on maailman 14. suurin järvi. Järven vesitilavuus on 908 kuutiokilometriä, joka on noin kolme kertaa enemmän kuin Suomen kaikkien sisävesien sisältämä vesimäärä yhteensä. Järven pinta on vain neljä metriä merenpinnan yläpuolella. Laatokassa on yli 500 saarta. Suuria saaria ovat mm. [[Lunkulansaari]], [[Mantsinsaari]] ja Valamo. Saaret sijaitsevat enimmäkseen rannan lähellä entisellä Suomen alueella. Suurista Laatokan saarista sijaitsee kaukana rannasta ainoastaan Valamo, joka sekin on entistä Suomen aluetta. Järvi laskee [[Neva (joki)|Nevajoen]] kautta [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].
 
 
== Geologinen historia ==
 
Laatokan nykyinen lasku-uoma Neva syntyi noin 3&nbsp;300 vuotta sitten (1350&nbsp;eaa.). Tätä ennen Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] poikki myöhemmän [[Heinjoki|Heinjoen]] alueella, mutta [[maankohoaminen]], joka Laatokan pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, laski vähitellen Laatokan pintaa pohjoisessa ja nosti sitä etelässä. Pinnannousuun myötävaikutti myös [[Vuoksi|Vuoksen]] uoman puhkeaminen [[Saimaa]]n uudeksi laskureitiksi lähellä Laatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannaksella n. 5&nbsp;700 vuotta sitten (3700–3800 eaa.), mikä lisäsi Laatokkaan virtaavien vesien määrää noin neljänneksellä.<ref name="S1"/><ref name="S2"/>
 
== Luonto ==
 
Laatokassa elää yli 40 luonnonvaraista kalalajia ja uhanalainen [[laatokannorppa]]. Vuoden 2017 lopulla perusettiin laaja, 1&nbsp;220 neliökilomtrin laajuinen [[Laatokan saariston kansallispuisto]] järven länsiosiin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10400124?utm_source=facebook-share&utm_medium=social | Nimeke = Suomen itärajan tuntumassa valtava helpotus – Euroopan suurimman järven ainutlaatuinen saaristo sai suojelun viime hetkillä: "Olimme jo lähes luopuneet toivosta"| Tekijä = Kalle Schönberg| Ajankohta = 16.9.2018| Julkaisu = YLE Uutiset| Viitattu = 17.9.2018 }}</ref>.
 
== Historia ==
Novgorodin ruhtinaskunnan aikana (1100-1470-luvuilla) Laatokanlinna oli koko valtakunnassa ainoa satama, johon merikelpoiset alukset pääsivät [[Itämeri|Itämereltä]] [[Novgorod]]in. Siitä ylöspäin [[Olhavanjoki|Olhavanjoessa]] oli koskia, joista pääsi ylävirtaan kohti [[Ilmajärvi|Ilmajärvellä]] sijaitsevaa Novgorodia vain [[Ruuhi|jokiveneillä]].<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html Aldeigja - Ladoga] {{ru}}</ref>.
 
== Nykyhistoriaa ==
[[toinen maailmansota|Viime sotiin]] asti järven [[Luovutettu Karjala|pohjoisosa]] kuului Suomelle. Järvestä on ennen käytetty myös nimeä ''Nevajärvi''. ''Laatokka'' on myöhäinen lainasana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Suuri tietosanakirja | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2001 | Selite = Sivu 413. | Tunniste = ISBN 951-0-26053-3}}</ref>