Ero sivun ”Pohjalaisia (näytelmä)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: lihavoitu + kursivoitu teksti muutettu pelkästään lihavoiduksi using AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51:
Näytelmän vuodeksi 1850 ilmoitettuna tapahtuma-aikana levisi [[herännäisyys]], ja tuolloin myös säädettiin ja tuli voimaan [[Lapuan laki]]. Muut tapahtumat ajoittuvat sen sijaan pääasiassa vuosiin 1876–1884, jolloin Anton Kangas, jonka Reino Kallio tulkitsee näytelmän todelliseksi kirjoittajaksi, vietti lapsuuttaan ja nuoruuttaan Härmänkylässä. Hänen isänsä oli pitkäaikainen kihlakunnanoikeuden lautamies ja kirkonisäntä. Kallion mukaan Artturi Järviluomalle vieras härmäläisaines kattaa koko teoksen, vaikka kirjailija ei aikalaisten muistitiedon mukaan käynyt tutkimassa paikkakuntaa ennen vuotta 1914.<ref>Kallio, Reino 2016, s. 42–44.</ref>
 
Ritva Pipisen keräämistä tiedoista ilmenee, että härmäläissyntyinen Anton Kangas (1867–1904) oli kirjoittanut näytelmän ''[[Härmäläisiä]]''.<ref>Pipinen 2007, s. 27–29.</ref> Tämä olisi [[Timo Kallio]]nKallion mukaan tapahtunut vuosien 1896 ja 1901 välillä.<ref>Kallio, Timo 2013, s. 7.</ref> Myöhemmin Kangas toimi todennäköisesti Järviluoman kotiopettajana, jolloin hän olisi Pipisen mukaan ottanut Kankaalta käsikirjoituksen, joka olisi sittemmin joko hävinnyt tai hävitetty. Siitä Järviluoma olisi teorian mukaan kirjoittanut käsin vähäisiä muutoksia sisältävän jäljennöksen, joka on tehty valmiiksi näytelmäksi ja täydennetty kerätyillä kansanlauluilla.<ref>Pipinen 2007, s. 27–29, Kallio, Reino 2012, s. 8–13.</ref> Käsikirjoitus on päätelty kopioksi, koska Järviluomalle sen henkilö- ja paikannimet sekä Härmän seudun historiaan liittyvät paikalliset tapahtumat olivat vieraita. Teksti on myöhemmin luovutettu [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran]] Kirjallisuusarkistoon.<ref> Kallio, Reino 2016, s. 37–44.</ref>
 
''Härmäläisiä''-näytelmän tekstiin lisätyt kymmenen kansanlaulua Järviluoma saattoi liittää jo vuonna 1907, jolloin hän oli [[Toivo Kuula]]n ja Ernst Niemen kanssa keräämässä kansanlauluja Kauhavalla. Teorian mukaan Järviluoma kirjoitti teoksen alun perin kirjakielisen asun lievästi murteelliseksi, muutti sen ''Pohjalaisia''-nimiseksi sekä julkaisi sen omalla tekijännimellään kymmenen vuotta Kankaan kuoleman jälkeen. Lapualle ''Pohjalaisten'' ensiesitystä seuraamaan tullut aikalainen Antti Hilli, jonka eno oli Jussi Porre, tunnisti kuitenkin näytelmän samaksi kuin Kankaan ''Härmäläisiä''.<ref>Pipinen 2007, s. 27–29, Pesonen-Leinonen 2008, s. 33.</ref> Kansanlauluja lukuun ottamatta Järviluoma ei kertonut, minkälaisia lähteitä hän käytti näytelmää kirjoittaessaan ja mistä hän oli ne hankkinut.<ref>Kallio, Reino 2012, s. 8–13 (Härmän Joulu), s. 14–19 (Lapuan Joulu), ESS.fi. Ks. myös Lapuan Sanomat 13.12. 2012, s. 14, Luukkonen 2012, s. 20, Kallio, Timo 2013–2014.</ref>