Ero sivun ”Sagaholmin hautakumpu” versioiden välillä

316 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
(→‎Ajoitukset: kh, turhaa pois)
== Hautaus ==
=== Tutkittu ympäristö ===
Sagaholmin hautakummun eteläpuolla sijaitsi neljä pienempää kumpua. NäissäNiistä kolme osottautuivatosoittautui tutkimuksissa haudoiksi, sillä niihinniistä oli tehtylöytyi uurnahautausuurnia. Keraamisissa uurnissa oli tuhkaa ja palaneen luun kappaleita. Uurnien viereen oli laskettu vainajalle kuuluneita esineitä, joiden avulla hautaukset voitiin ajoittaa. Yksi kummuista muodostui vain palaneenpalaneiden kivien kappaleista. Wihlborg esitti kaivausraportissa, että pienet hautaukset olivat [[Kansainvaellusaika|kansainvaellusajalta]].<ref name=goldhahn_99_9/>
 
Pienet hautakummut olivat läpimitaltaan 3–5 metriä, mutta niiden korkeus vaihteli ollenja alle metrin korkuisia. Tutkimuksissa poistettiin haudoilta päällimmäinen maakerros, ja sen alta paljastui pyöreä kivilatomus, jossa oli yksi tai kaksi kerrosta kiviä. Uurnan luota löytyi muun muassa puukkoja, kirveitä, saksia, vyönsolki, vaatesolki (fibula) ja renkaita. Esineet on ajoitettu 350–500-luvuille [[jaa.]] Pienimmässä kummussa oli kaksi hautausta.<ref name=raa_sagaholm/>
 
Koska suurta hautakumpua oli kaiveltu vuosisatoja, olivat muinaiset kaivajat olivat löytäneet myös kivilaatat. Hautakummun ympäristöä tutkittaessa, löydettiinkin eräästä maakellarin seinärakenteesta useita kivilaattoja, joissa oli myös kalliopiirroksia.<ref name=goldhahn_99_9/>
 
=== Hautakummun rakenne ===
[[Tiedosto:Översikt m stensättningar.jpg|thumb|Hautakummun kaivaukset vuonna 1971. Hautakumpu on poistettu, mutta kivilaatat ja ulkoreunuskivet on jätetty paikalleen. Alavasemmalla ovat kansainvaellusajan haudanpohjat.]]
Suuren hautakumminhautakummun alkuperäisiäalkuperäisistä mittoja ei tulla koskaan tietämään, mutta siitämitoista voidaan esittää arvioita. Wihlborgin raportissaan(1974) vuodelta 1974mukaan hautakumpu oli 22 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea. FribergFribergin mainitsi(1927) aikoinaan, ettämukaan se oli 24 metriä leveä ja 2,3 metriä korkea. Rammin (1883) mukaan sen ympärysmitta oli 75 metriä ja korkeus 4 metriä. Ympärysmitta vastaa ympyrässä 24 metrin läpimittaa. Jos ajatteleehautakumpu hautakumpuaajatellaan pallon kalottinakalotiksi, jonka korkeus ja säde tunnetaan, voidaan kalotinsen tilavuus laskea. Hautakummun tilavuus on näin laskienolisi ollut 130 [[kuutiometri]]ä (m³, Wihlborg), 187 m³ (Friberg) tai 536 m³ (Ramm). Myöhemmissä kirjoituksissaan Wihlborg korjaa kummun korkeudeksi kolme metriä perustelematta tätä mitenkään, mikä kasvattaa kummun tilavuuden arvoon 283 m³.<ref name=goldhahn_99_226/>
 
Kaivauksissa erottui kummun halkileikkauksessa kahdenlaista täytemateriaalia. Hautakummun sisimmän osan rakennusmateriaalina oli käytetty ruohoturpeen paakkuja, jotka oli lapioitu irti maasta ja ladottu päällekkäin kummuksi. Vaikka kumpu oli puoliksi tuhottu, voitiin kaivauksissa vielä nähdä tämä sisärakenteen kalottimainen muoto. Sen pohjahalkaisija oli 9 metriä ja koskeus 1,5 metriä, jolloin kalottimaisena sen tilavuus olisi ollut noin 50 m³. Sisäosan rakentamiseksi oli Wihlborgin mukaan tarvittupitänyt kuoria noin 380 [[neliömetri]]ä maata haudan alta. Muut osat kummusta on muodostettu kasaamalla se sorasta ja hiekasta. Halkileikkauksissa siitäkin kerroksesta erottui kolme eriväristä osaa. Kummun pohjalla ja sen ulkoreunaa seuraten kiersi kivistä rakennettu kivikehä. Se oli noin kolme metriä leveä ja korkeimmillaan metrin paksu. Kivireunuksen sisäreunaa seurasi kivilaattojen reunus ja sen ulkoreunaa seurasi pyöreäkivinen reunus. Ulkoreuna oli rakennettu arviolta 140 suuresta pyöreistäpyöreästä kivestä, kooltaan 0,3–1,0 metriä, ja joista kaivauksessa löytyi 68 kiveä. Näytti siltä, että ulko- ja sisäreunan kivireunukset sitoivat paikalleen niiden väliin kasatun kivireunuksen. Kivilaatat nojasivat kevyesti kehän ulkopuolelle. Laatat oli työstetty huolellisesti ja ne oli aseteltu tiivisti toisiinsa kiinni ympyräkehän muotoon. Kummun pohjalla sijaitsi keskellä vielä yksi kivilatomus, joka oli ollut myös pyöreä. Siitä oli säilynyt vain viisi kiveä, jotka olivat kooltaan 0,3–0,5 metriä. Jos tämän latomuksen sisällä oli sijainnut hautaus, mutta siitä ei enää löytynyt mitään jälkeä.<ref name=goldhahn_99_9/><ref name=goldhahn_99_9/>
 
Hiekkakivestä valmistetut paadet oli irroitettuirrotettu kalliosta levyinä, joiden leveys oli 0,25–0,85 metriä ja korkeus 0,4–1,0 metriä. LaattojenLaatat paksuus vaihteliolivat 7–14 senttimetiäsenttimetriä paksuja<ref name=goldhahn_99_99/>. Joidenkin laattojen ulkosivuilla oli kaiverruksia eri aiheista, jotka ovat tuttuja pronssikauden maanviljelykseen liittyvistä [[Kalliopiirros|kalliopiirroksista]].<ref name=goldhahn_99_9/>
 
=== Hiekkakivilaatat ===
[[Tiedosto:Häll 4-6-8.jpg|thumb|Valokuvassa ovat laatat 4, 6 ja 8 Jönköpings läns museumin näyttelyssä.]]
Hautakummun sisältä löytyi 46 hiekkakivilaatasta ladottu reunus, joka oli siis vain osittain säilynyt. Löydetyistä laatoista saattoi nähdä, että ne oli asteltuaseteltu maahan niin, että niiden yläreuna kulki laatasta toiseen hammastamatta. Koska laatat ovat eri kokoisia, on tämä täytynyt tehdä kaivamalla laatat eri syvyyteen maahan. Laattojen yläreunoista erottuu vielä piikkausten jälkiä, joten paikalleen asentamisen jälkeen laattojen yläreuna oli piikaamallapiikkaamalla tasattu. Näistä 46 laatasta 15:n pintaan oli piirretty kuvioita. Laattareunus kiersi hautakummun keskustaa 17 metrin säteellä.<ref name=goldhahn_99_9/><ref name=goldhahn_99_99/>
 
Kivilaattoja on täytynyt alun perin olla noin 100, jotta niistä olisi syntynyt ympyrän muotoinen kivireunus. Jos kuvioituja laattoja oli yhtä paljon haudan toisella puoliskolla, on kuvitettuja laattoja menetettykadonnut noin 15. Hautakumpua kaivaneet paikallisasukkaat ovat kuljettaneet puolet kivilaatoista muualle. Niitä löytyi kaivauksien jälkeen lähimaastosta ja erästä maakellarista hautakummun läheltä. Näistä laatoista oli kuvitettuja kolme.<ref name=goldhahn_99_9/><ref name=goldhahn_99_37/><ref name=goldhahn_99_51/>
 
Kivilaatat numeroitiin etelästä pohjoiseen numeroilla 1–46. Muualta löytyneet laatat saivat tunnuksiksi aakkoset. Kuvitettuja laattoja olivat laatat 4, 6, 8, 13, 21, 22, 23, 25, 26, 30, 31, 32, 34, 36, 42, A, B, C, D ja E. KuvitustaSeuraavissa voikuvauksissa kuvailla lyhyesti luettelemalla sen kuviot. Eläin"eläin" tarkoittaa kaksijalkaisesti piirrettyä nelijalkaista eläintä, jotajoka on usein tulkittu hevoseksi (kuvituksesta <ref name=goldhahn_99_37/><ref name=goldhahn_99_51/>):
 
* laatta 1: ei selvää esittävää kuviota
* laatta 21: eläin, joka katsoo oikealle
* laatta 22: ylinnä on venekuvio, jossa ei ole miehistön jäseniä, ja yksi täplä, alempana mieskuvio (?)
* laatta 23: kaksi eläintä, joista ylin katsoo oikealle ja toinen taakseensataakseen vasemmalle, näiden lisksi on vielä täplä ja nuoli (?)
* laatta 25: kaksi kaarta sisäkkäin
* laatta 26: venekuvio, jossa seitsemän viivaa esittänee miehistöä, veneen alla oikealle katsova eläin, veneen vasemmalla puolella kaksi oikealle menevää eläintä, joista alin katsoo taakseen vasemmalle
* laatta E: pelkkä täplä, laatta löytyi reunakivetyksen täytteenä
 
Laattojen kuviot piirrettiin neljällä eri tekniikalla. Yleinen piirrostekniikka oli pistehakkaus, jossa piikillä hakattiin pistemäisiä jälkiä kuvion muotoon. Raaputtaminen tehtiin vetämällä edestakaisin terävää esinettä. Hiominen aiheutti tasasyvyisen jäljen, joka oli sileälinjainen. Pistehakattuja kuvioita saatettiin myös hioa jälkeenpäin tasapintaisiksi. Syvähakattu kuvio erottuu paremmin kuin raaputtaminenraaputettu. Reunaviivalla voi seurata motiivin reunaa. Umpeisesti hakatulla kuviolla ei ole erikseen reunaviivaa. Pistehakkausta esiintyy 44 kuviossa, syvähakkausta 7 kuviossa, hiomista 23 kuviossa ja raaputtamista 11 kuviossa. Kuvioita on kaikkiaan 46, joista 31 eli 68&nbsp;% esittää eläintä (hevosta), 9 eli 20&nbsp;% esittää laivaa, ihmishamoa 4 eli 9&nbsp;% ja muita motiiveja 2 eli 4&nbsp;%.<ref name=goldhahn_99_51/>
 
Hiekkakivilaattojen louhintapaikkaa ei ole ollut vaikeaa löytää. Vätternin eteläosassa sijaitsee kalliomuodostuma, joka näkyy maanpinnalla eteläpään lounaisrannalla ja itärannalla Grännassa sekä järvellä sijaitsevalla Visingön saarella. Seudulla ei maanpinnalla esiinny muualla tätä hiekkakiveä. SenKivi valitaanlohkeaa laattojenluontaisesti materiaaliksiohuiksi puolsivat esintymän laatulaatoiksi, jossajoten se lohkeaasopi luontaisestihyvin ohuiksilaattojen laatoiksimateriaaliksi. Monet kalliolla makaavat irtolaatat ovat olleet valmiiksi samankokoisia kuin hautakummun laatat. Laatan piirtäjän on vain tarvinnut hieman tasoitella senlaatan pintaa ja suoristaa laatansen reunoja, niin se on kelvannut kivikehään pystytettäväksi.<ref name=goldhahn_99_99/>
 
== Joakim Goldhahn: Hautaamisen riitit Sagaholmin hautakummunssa ==
Rekisteröitymätön käyttäjä