|
[[Kuva:Corded Ware culture.png|thumb|310px|Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin (engl. ''Corded Ware'') levinneisyys.]]
'''Nuorakeraaminen kulttuuri''' tai '''vasarakirveskulttuuri''' on kivikauden [[Neoliittinen kausi|neoliittisella kaudella]] laajalla alueella vallinnut kulttuuri. Siitä on käytetty myös nimitystä indoeurooppalainen sotakirveskulttuuri. Se levisi laajalle alueelle ihmisten muuttoliikkeen mukana Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa [[3000-Neljäs vuosituhat eaa.|3000]]- ja [[2000-Kolmas vuosituhat eaa.|2000-luvuilla]] eaa. Suomessa nuorakeraamisesta kulttuurista käytetään nimitystä vasarakirveskulttuuri ja se vallitsi Suomessa noin vuosina 3200–2600 eaa.
Nuorakeraaminen kulttuuri oli varhaisin maanviljelykulttuuri [[Valko-Venäjä|Valko-Venäjän]] ja [[Baltian maat|Baltian]] seuduilla [[Dnepr|Dneprin]] länsipuolella noin 2800 eaa.<ref>First Farmers, Peter Bellwood 2005, Blackwell, sivu 69</ref>
Läntisessä keskisessä Itä-Euroopassa kulttuuriin liittyi [[Palloamforakulttuuri|palloamforakausi]] 3400–2800 eaa. sekä [[Badenin kulttuuri]] 3600–2800 eaa.
Nuorakeraamiset kulttuurit saivat nimensä nuoramaisilla painanteilla koristelluista saviastioista. Toinen nimitys, sotakirveskulttuurit (Suomessa vasarakirveskulttuuri), viittaa erityisiin taitavasti muotoiltuihin, monesti venemäisiin kivikirveisiin. Niitä on arveltu joko sota-aseiksi tai kulttiesineiksi. Ne ovat kuparikirveiden jäljitelmiä.<ref name="NBA"/>
Nuorakeraamista kulttuuria on kutsuttu myös yksittäishautakulttuuriksi. Vainajat haudattiin kukin omaan kuoppahautaan, miehet vasemmalle ja naiset oikealle kyljelleen, pää etelään. Joskus haudan päälle kasattiin kumpu mutta ei aina.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/195896/history-of-Europe/58245/The-Bronze-Age?anchor=ref309584 The Bronze Age] Encyclopedia Britannica</ref>
== Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri Suomessa ==
Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Lounais-Suomeen noin 2800-25002800–2500 eaa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=83|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Koillis-Puolasta ja Baltiasta . Tämän kulttuurimuutoksen on usein tulkittu merkinneen uuden väestön saapumista Suomeen, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat huomattavasti alueella aiemmin vaikuttaneen [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] piirteistä, mitkä kohtaamisen seurauksena vähenivät merkittävästi. Tästä syystä vasarakirveskulttuurin ja rannikolla asuneen kampakeraamisen kulttuurin kohtaamisen on arveltu olleen väkivaltainen ja seurauksena olisi ollut kampakeraamisen väestön vähentyminen lähes sukupuuton partaalle. Tämän rannikon kampakeraamisen kulttuurin kohtaloksi koituneen tapahtuman on katsottu näkyvän yhä suomalaisten genetiikassa pullonkaulana, koska sitä on vaikea sijoittaa Suomen asutushistorian muuhun vaiheeseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Unto Salo|Nimeke=Suomen Museo 2003: "Suomen ja Hämeen synty"|Vuosi=2003|Sivu=46|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistys}}</ref>
Nuorakeraaminen kulttuuri levisi Suomen lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri asui keskieurooppalaisten esikuviensa tavoin paalurakenteesta ja oksapunoksista tehdyissä majamaisissa asumuksissa joissa katto oli tehty oljista. Näin nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n, aiempien alueella vaikuttaneiden kulttuurien asuessa kotamaisissa asumuksissa.<ref name=":0" /> Nuorakeraaminen kulttuuri erotti hyvin jyrkästi Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan yksittäishautoihin ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään). Saviastiat kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä ja niukkakoristeisia.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =16.3.2013 }}</ref> Astian yläreuna koristeltiin usein nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos | Viitattu =16.3.2013 }}</ref>
Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä. Ilmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. Niihin aikoihin kulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettu [[ruuhi]] tai [[nahkapohjainen vene]] – lautaveneitä ei ollut vielä .{{lähde}} Löytöpaikat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#LevintakarttaNuorakeramiikan levintäkartta Suomessa] Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos</ref>
| 