Ero sivun ”Suur-Suomi” versioiden välillä

1 377 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
 
[[Valtion tiedotuslaitos]] julkaisi vuonna 1941 Suur-Suomi-aatetta tukeva saksankielisen teoksen ''[[Finnlands Lebensraum]]'', jonka tarkoituksena oli perustella tieteellisesti Itä-Karjalan ja [[Inkerinmaa]]n liittämistä Suomeen.
 
Sanomalehdistä innokkaimmin Suur-Suomi-aatetta kannatti [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] pää-äänenkannattaja ''[[Ajan Suunta]]'', joka näki syksyllä 1941 puolueen ”kuningasajatuksen” olevan toteutumassa. [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] ''[[Ilkka (sanomalehti)|Ilkka]]'' kirjoitti heti jatkosodan puhjettua: ''”Me emme haaveile Novgorodista emmekä Moskovasta, meille riittävät Syväri, Ääninen ja Vienan rannat.”'' Kolmas Suur-Suomi-puolue oli [[Kokoomus]]. Myös poliittiseen keskustaan lukeutunut ''[[Helsingin Sanomat]]'' kirjoitti Mannerheimin miekantuppipäiväkäskyn jälkeen: ''”Oikeisiin mittasuhteisiin suurentuneessa elintilassamme me voimme hengittää vapaammin ja turvallisemmin.”'' Myöhempi akateemikko [[Martti Haavio]] kirjoitti päiväkirjassaan, miten Aunuksessa syyskuussa 1941 vierailleet eduskunnan varapuhemies ja eräät kansanedustajat olivat sanoneet, että heillä oli kiire tulla katsomaan ”isänmaamme uutta maakuntaa”. Vielä keväällä 1943 kerrottiin opiskelijanuorison keskuudessa vallinneen voimakkaan Suur-Suomi-innostuksen, ja kevään 1943 [[ylioppilastutkinto|ylioppilasaineiden]] joukossa oli aihe ”Jos saisin määrätä Suomen rajat”<ref>Veikko Huttunen: ''Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta'', s. 153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06296-0.</ref>
 
===Itä-Karjalan sotilashallinto===
42 145

muokkausta