Ero sivun ”Vanadiinikarbidi” versioiden välillä

Huoneenlämpötilassa vanadiinikarbidi on mustaa kiteistä ainetta. Sen [[alkeiskoppi]] on kuutiollinen. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee [[typpihappo|typpihapon]] ja [[vetyfluoridi]]n seokseen sekä kuumiin hapettaviin happoihin. Vanadiinikarbidi on hyvin kovaa, mutta haurasta. Monien muiden siirtymämetallikarbidien tavoin se on sähkönjohde. Vanadiinikarbidi on inerttiä, mutta alkaa hapettua kuumennettaessa yli 800&nbsp;°C:n lämpötilassa hapen läsnä ollessa.<ref name="karamaki" /><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 | Sivu =1147 | Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">W. M. Stoll: ''Carbides, Industrial Hard, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann">Helmut Tulhoff, Juliane A. Meese-Marktscheffel, Carina Oelgardt, Christian Kind, Markus Weinmann & Tino Säuberlich: ''Carbides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann2">Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller, Siegfried Sattelberger, Sven Köther-Becker & Thomas Beyer: ''Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref>

 

Tyypillisin tapa valmistaa vanadiinikarbidia teollisesti on kuumentaa [[divanadiinipentoksidi]]a hiilen kanssa 1100&ndash;1200 °C:n lämpötilaan. Yhdistettä voidaan myös valmistaa suoraan alkuaineistaan kuumentamalla alhaisessa paineessa.<ref name="karamaki" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /><ref name="ullmann2" />

:V₂O₅ + 7 C → 2 VC + 5 CO