Avaa päävalikko

Muutokset

30 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
{Lähde
{{Tämä artikkeli|käsittelee filosofian ja ihmistieteen käsitettä. Sukututkimuksesta on [[sukututkimus|oma artikkelinsa]]}}
'''Genealogia''' merkitsee [[filosofia]]ssa ja [[ihmistiede|ihmistieteissä]] käsitteenä jonkin asian historiallista muodostumista eli konstruoitumista. Yhteiskunta-analyysin välineenä genealogiaa on ensimmäisenä käyttänyt [[Michel Foucault]],<ref>Pulkkinen, T. (1996): The Postmodern and Political Agency. University of Helsinki.</ref> joka omaksui käsitteen sen avulla moraalin alkuperää tutkineelta [[Nietzsche]]ltä{{Lähde}}.
 
==Foucaultin kuvaus genealogiasta==
Esseessään "Nietzsche, Genealogia, Historia" Foucault kertoo, miten Nietzschen moraalin analyysi (jota Nietzsche itsekin kutsuu genealogiaksi, ''die Genealogie'') vaikutti hänen omaan ajatteluunsa. Foucault kuvaa genealogian tutkimukseksi niihin asioihin, joiden ajattelemme olevan historiattomia. Tämä sisältää seksuaalisuuden ja muita arkipäivän asioita. Genealogia ei ole tutkimus alkuperästä eikä asioiden lineaarisen kehityksen konstruktio. Sen sijaan se yrittää tarkastella pluralistista ja usein ristiriitaista menneisyyttä, ja paljastaa, miten valta on vaikuttanut käsitysten muodostumiseen.{{Lähde}}
 
Foucaultin genealogian käsite on ihmisyksilön aseman historia, joka jäljittää ihmistä ja yhteiskuntaa koskevan ajattelun kehitystä historian läpi. Tällainen yksilön tai subjektin genealogia selittää tiedon, [[diskurssi]]en ja objektien alojen rakentumisen viittaamatta subjektiin. Genealogia dekonstruoi totuuden väittäen, että totuus on valtaintressien muovaama. Näin ollen kaikki totuudet ovat kyseenalaistettavissa. Genealogia teoriana korostaa totuuden epäluotettavuutta ja sisältää epäyhtenäisen käsityksen historiasta.{{Lähde}}
 
==Genealoginen tutkimus feministisessä filosofiassa==