Wikipedia

Ero sivun ”Turku” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 195.148.33.20 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.249.74.185 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Tämä teksti ei pitänyt paikkaansa ja kirjoitan itse paremman
Rivi 26:
| Kirjallishuomautus =
}}
 
'''Turku''' ({{k-sv|Åbo}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Suomen kaupungit|kaupunki]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnan]] keskus, joka sijaitsee [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla [[Saaristomeri|Saaristomeren]] rannikolla. Kaupungin asukasluku on 2018 elokuussa 190&nbsp;935<ref name=":6">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4109870/Turku+rikkoi+190+000+asukkaan+rajan| Nimeke = Turku rikkoi 190 000 asukkaan rajan| Tekijä = Heino, Jari| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 5.10.2018| Viitattu = 5.10.2018}}</ref> ja [[Turun seutukunta|Turun seutukunnan]] 338&nbsp;230<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/?tablelist=true|nimeke=Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2017|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=19.2.2018}}</ref>. Tämä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen [[Luettelo Suomen kunnista|kuudenneksi suurimman]] [[Suomen kunnat|kunnan]] ja kolmanneksi suurimman kaupunkialueen.
 
Kaupungin arvioidaan syntyneen 1200-luvulla, mikä tekee siitä [[Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan|Suomen vanhimman kaupungin]]. Vuosi 1229 mainitaan usein perustamisvuotena. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809&ndash;1812, ja 1840-luvulle saakka myös Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensa [[Paikallishallinto|paikallishallinnollinen]], taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on [[Lounais-Suomen aluehallintovirasto]]n päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Turussa sijaitsee lisäksi Suomen [[Turun arkkihiippakunta|arkkipiispanistuin]]. Useat valtion virastot siirrettiin Helsinkiin 1810-luvun alkupuolella, mutta piispanistuin jäi Turkuun. Yliopisto siirrettiin uuteen pääkaupunkiin [[Turun palo]]n jälkeen.
 
Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, mikä on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna 2011 Turku oli [[Turku 2011|Euroopan kulttuuripääkaupunkina]] yhdessä Viron pääkaupungin [[Tallinna]]n kanssa<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5304544 Runsaasti arvovieraita Turun kulttuurivuoden avajaisissa]</ref>.
 
Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja [[Turun satama]]sta on tiheä matkustajalauttaliikenne [[Maarianhamina]]an sekä [[Tukholma]]an. Lisäksi [[Turun lentoasema]] on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.<ref name="archive.finavia.fi">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_0.pdf|Nimeke=Finavian lentoliikennetilasto 2017|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=|Julkaisija=Finavia|tiedostomuoto=pdf|Viitattu=27.3.2018}}</ref> [[Lounais-Suomi]] on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. [[Lääketeollisuus]] on toinen Turun merkittävä teollisuuden alue. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/2017/Suomen_tulevaisuus_esite.pdf|nimeke=Positiivinen rakennemuutos: Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Liitto|viitattu=11.4.2018}}</ref>
 
Kaupunki on virallisesti [[Kaksikielisyys|kaksikielinen]], ja vuoden 2017 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään [[Ruotsin kieli|ruotsia]] 5,4&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.turku.fi/tilastot|nimeke=Tilastot|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Turun kaupunki|viitattu=4.5.2018}}</ref>
 
Turun naapurikuntia ovat [[Aura (kunta)|Aura]], [[Kaarina]], [[Lieto]], [[Masku]], [[Mynämäki]], [[Naantali]], [[Nousiainen]], [[Parainen]], [[Pöytyä]], [[Raisio]] ja [[Rusko]]. Näistä Naantalin ja Paraisten kanssa Turulla on vain merirajaa ja Pöytyän, Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kanssa rajaa vain yhdessä pisteessä [[Kuhankuono]]n rajakivellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6709481.490472787&e=237894.27491935156&title=Turun%20rajat&desc=Tarkenna%20tarvittaessa%20l%C3%A4hemm%C3%A4s.&zoom=5&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A4%2C%22opacity%22%3A75%7D%2C%7B%22id%22%3A5%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | Nimeke =Turun rajat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = }}</ref> 1900-luvulla Turkuun on liitetty [[Maaria]]n, [[Paattinen|Paattisten]] ja [[Kakskerta|Kakskerran]] kunnat sekä alueita muiden muassa [[Kaarina]]sta ja [[Raisio]]sta.
 
== Nimen alkuperä ==
Suomenkielisen nimityksen kaupungille uskotaan periytyvän [[Muinaisvenäjä|muinaisvenäläisestä]] kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta ''tǔrgǔ''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html|nimeke=Keskiaika - Suomen kaupungit keskiajalla|julkaisu=www.katajala.net|viitattu=2017-10-13}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mäkinen Kalervo | Otsikko =Historiallinen Hämeen Härkätie – Turkukin syntyi| Julkaisu = Tarvas | Ajankohta = 2012 | Numero =1 | Sivut = 2 | Julkaisija = Tarvasjoen kunta ja seurakunta | Selite= | Tunniste= | www = http://www.aumanet.fi/TarvasKotiseutulehti/Tarvas12012.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.4.2016 }}</ref> Käsitys tällä hetkellä on se, että kyseisen sanan toivat [[Fennoskandia]]n alueelle [[Novgorodin tasavalta|novgorodilaiset]] kauppiaat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/turku_komm.shtml|nimeke=Etymologia: Turku|julkaisu=scripta.kotus.fi|viitattu=2017-10-13}}</ref>
 
Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneen [[Tori|torin]] merkityksessä, vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Tämä merkitys näkyy myös sanonnoissa "turuilla ja toreilla" ja "Suomen Turku".
 
Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alunperin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppuosasta asukas eli bo(a).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ihmeellinen.net/jukkapaaso/turun.htm|nimeke=Turun, Turut, Torgu ja Turku, Torgy, Åbo ja Turku|tekijä=Jukka Paaso|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=11.4.2018}}</ref>
 
== Historia ==
Rivi 276 ⟶ 257:
[[Tiedosto:Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040.png|thumb|right|Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/seutunet/download/tad/v_ennusteika.ppt | Nimeke = Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 | Julkaisija = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = ppt | Ajankohta = 02.10.2009 | Viitattu = 11.1.2010}}</ref>]]
 
Kaupungin asukasluku on 2018 elokuussa 190&nbsp;935<ref name=":6">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4109870/Turku+rikkoi+190+000+asukkaan+rajan|Nimeke=Turku rikkoi 190 000 asukkaan rajan|Tekijä=Heino, Jari|Julkaisu=Turun Sanomat|Ajankohta=5.10.2018|Viitattu=5.10.2018}}</ref> Turku on asukasluvultaan [[Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan|Suomen kuudenneksi suurin]] kaupunki, ja [[Turun kaupunkiseutu|Turun seutu]] on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu.<ref name="VÄKITILA"/>
 
Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo [[Rautakausi Turussa|rautakaudella]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Laaksonen, Hannu | Nimeke = Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta | Vuosi = 2007 | Luku = Turkulaiset 1500-luvulla | Sivu = 41–42 | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija = Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto | Tunniste = ISBN 978-952-99637-3-7 | Viitattu = 10.1.2010}}</ref> Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.turkulainen.fi/artikkeli/74033-turku-viha-alkoi-yli-200-vuotta-sitten|nimeke=Turku-viha alkoi yli 200 vuotta sitten|tekijä=|julkaisu=Turkulainen|ajankohta=14.3.2018|julkaisija=|viitattu=14.5.2018}}</ref> [[Turku 1900-luvulla|1900-luvulla]] väkiluku kasvoi voimakkaasti [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] ja kuntaliitosten myötä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.<ref name="VÄKITILA">Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 18.</ref>
Rivi 321 ⟶ 302:
[[Tiedosto:Rslo airphoto 72ppi web.jpg|thumb|right|[[Ruissalon kylpylä]] on Turun [[Ruissalo]]n saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli. [[Varsinais-Suomen maakunta]] on perinteistä Suomen kylpyläseutua.]]
 
Turku on taloudellisessakin mielessä [[Turun seutukunta|Turun seutukunnan]] keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan [[bruttokansantuote]] vuonna 2015 oli 37 780&nbsp;€/as. (koko maan keskiarvo 41 921&nbsp;€/as.).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.stat.fi/tup/seutunet/download/tad/bkt_sk.ppt|Nimeke=Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2015|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=|Ajankohta=8.12.2017|Julkaisija=Tilastokeskus|Tiedostomuoto=ppt|Viitattu=6.4.2018}}</ref> Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavat [[Korkeasuhdanne|korkeasuhdannetta]] myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamista [[Koulutus Suomessa|koulutukseen]]. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/2017/Suomen_tulevaisuus_esite.pdf|nimeke=Positiivinen rakennemuutos: Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Liitto|viitattu=11.4.2018}}</ref> Turun ongelmana on ollut [[aivovuoto]], jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamista [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]]. Lounais-Suomessa on meneillään Töihin tänne -kampanja, jolla yritetään lisätä alueen vetovoimaa, kun nykyinen työvoimareservi ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.turkulainen.fi/artikkeli/618921-lounais-suomi-kaynnisti-mittavan-toihin-tanne-kampanjan-katso-tasta-kampanjan-video|nimeke=Lounais-Suomi käynnisti mittavan Töihin tänne -kampanjan – katso tästä kampanjan video|tekijä=|julkaisu=Aamuset|ajankohta=14.3.2018|julkaisija=|viitattu=11.4.2018}}</ref>
 
Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa [[Raisio (yritys)|Raision]], [[Teleste]]n ja [[HKScan]]in pääkonttorit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.taloustaito.fi/Rahat/maakuntien-porssiyhtiot--sijoitustuottoa-kotikonnuilta/|nimeke=Maakuntien pörssiyhtiöt – sijoitustuottoa kotikonnuilta|tekijä=|julkaisu=Taloustaito|ajankohta=1.3.2017|julkaisija=|viitattu=14.5.2018}}</ref> Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Turun seudulla ovat vuonna 2018 muun muassa [[HKScan]], [[Meyer Turku]], [[Veritas Eläkevakuutus]], [[Turun Osuuskauppa]], [[Bayer|Bayer Schering Pharma]], [[Raisio (yritys)|Raisio]], [[Nordkalk]], [[TS-Yhtymä]], [[Turku Energia]], [[Teleste]], [[Apetit (yritys)|Apetit]], [[Perkinelmer|PerkinElmer]], [[Fläkt Woods]], [[Finnsementti]], [[Finnfeeds Finland]], [[Burger-In]] ja [[Felix Abba]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/lansisuomen-laani|nimeke=Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan - Länsi-suomi|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=CMPartner AB|viitattu=11.4.2018}}</ref>
Rivi 359 ⟶ 340:
[[Turun rautatieasema|Turkuun]] saatiin [[rautatie]] vuonna 1876 osana Hämeenlinna-Tampere-Turku -linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata [[Karjaa]]lle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.<ref name="jutikkala_1957_s213-248">{{Kirjaviite | Tekijä =Jutikkala, Eino | Nimeke = Turun kaupungin historia 1856–1917| Vuosi =1957 | Sivu = 213–248| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö}}</ref> [[Uudenkaupungin rata]] valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset [[Pendolino]]t alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, Turku-Toijala -radalla on matkustajia (2016) noin 460 000<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23852/Henkil%C3%B6liikennevirrat+2016_03052017.pdf/1448fdff-c396-49a2-a4ec-3b2de870a5bf|nimeke=Henkilöliikenteen matkat vuonna 2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Liikennevirasto|viitattu=14.5.2018}}</ref>. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa ([[Turun sataman rautatieasema|satama]], [[Turun rautatieasema|rautatieasema]] ja [[Kupittaan rautatieasema|Kupittaa]]).
 
[[Turun lentoasema]] on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2016 aseman kautta kulki 324&nbsp;077 matkustajaa ja 8&nbsp;012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltään [[Suomen lentoasemat ja -paikat|Suomen lentoasemista]] neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin.<ref name="archive.finavia.fi">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_0.pdf|Nimeke=Finavian lentoliikennetilasto 2017|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=|Julkaisija=Finavia|tiedostomuoto=pdf|Viitattu=27.3.2018}}</ref> Lentoasemalta on kotimaanlentoja [[Helsinki]]in, [[Maarianhamina]]an ja [[Kittilä]]än sekä ulkomaille esimerkiksi [[Tukholma]]an, [[Riika]]an ja [[Gdańsk]]iin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/turku|nimeke=Turku - Finavia|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Finavia|viitattu=14.5.2018}}</ref>
 
Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat keskustasta säteittäin erkanevat valtatiet [[valtatie 1|1]], [[valtatie 8|8]], [[valtatie 9|9]] ja [[valtatie 10|10]] sekä Turkua kiertävä ohikulkutie eli [[kantatie 40]]. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, [[valtatie 8]] Turusta [[Raisio]]on valmistui vuonna 1963. Europpatiet [[Eurooppatie E8|E8]] ja [[Eurooppatie E63|E63]] alkavat Turusta, sekä [[Eurooppatie E18|E18]] kulkee Turun ja Naantalin kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat | Nimeke = Tienumerokartat | Selite= Linkki: Turun Seutu | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Liikennevirasto | Viitattu = 23.5.2016 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Turku”