Ero sivun ”Ptolemaios XV” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Caesar ja Kleopatra tapasivat, kun molempien kansakunnat olivat tahollaan sisällissodassa. Caesar ajoi vastustajaansa [[Pompeius]]ta takaa aina [[Aleksandria]]an, jossa [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten hallitsijasukuun]] kuuluneet sisarukset [[Ptolemaios XIII]] ja Kleopatra taistelivat keskenään Egyptin valtaistuimesta. Pompeiuksen salamurhan jälkeen Caesar pyrki sovittelemaan egyptiläisten kiistaa ja asettui kaartinsa kanssa Aleksandrian kuninkaalliseen palatsiin. Tuolloin noin 21-vuotias Kleopatra näki roomalaisessa mahdollisen liittolaisen, joten hän salakuljetutti itsensä 52-vuotiaan Caesarin puheille ja hurmasi tämän. Caesarin tarjoama sovintoehdotus oli, että Ptolemaios XIII ja Kleopatra hallitsisivat Egyptiä yhdessä, ja nuorempi sisaruspari Arsinoe ja nuorempi Ptolemaios XIV saisivat hallita [[Kypros]]ta. Tämä ei sopinut Ptolemaiokselle, joka karkasi ja liittyi Caesarin vihollisiin, mikä taas varmisti Caesarin ja Kleopatran liittolaisuuden. Sisällissota ratkesi [[Niilin taistelu (47 eaa.)|Niilin taistelussa]] ja pakoon ajettu Ptolemaios kuoli tapaturmaisesti. Kleopatrasta tuli Egyptin kuningatar ja hän houkutteli Caesarin jäämään lomalle, kaksi kuukautta kestäneelle Niilin risteilylle.<ref>Kamm 2006, s. 116-121</ref>
Muutama viikko Caesarin lähtemisen jälkeen Cleopatra synnytti pojan, joka sai nimekseen Ptolemaios. Cleopatra ilmoitti
Kolmevuotiaasta Ptolemaioksesta tuli äitinsä Kleopatran kanssahallitsija [[2. syyskuuta]] [[44 eaa.]] Kun [[Augustus|Octavianus]] hyökkäsi Egyptiin vuonna 30 eaa., Kleopatra lähetti hänet pakoon Bereniken satamaan (Medinet al-Haras), mutta Octavianus sai hänet vangittua. Kleopatra teki itsemurhan sen jälkeen kun Octavianus valtasi [[Aleksandria]]n [[1. elokuuta]] 30 eaa. Octavianus antoi murhata nuoren faaraon, koska hän oli Caesarin poikana vaaraksi Octavianuksen omille aikeille.
|