Ero sivun ”Ptolemaios XV” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
w fix
Rivi 2:
'''Ptolemaios XV Filopator Filometor Kaisar''' ([[23. kesäkuuta]] [[47 eaa.]] - [[30. elokuuta]] [[30 eaa.]]), lempinimeltään '''Kaisarion''' tai useammin latinalaisessa muodossa '''Caesarion''', oli [[Kreikkalainen ja roomalainen Egypti|Egyptin]] [[faarao]] [[44 eaa.|44]]–30 eaa. Hänestä tuli [[Ptolemaioksen hallitsijasuku|Ptolemaioksen hallitsijasuvun]] ja samalla koko Egyptin viimeinen faarao. Hänen äitinsä oli kuningatar [[Kleopatra VII]], jonka väittämän mukaan Ptolemaioksen isä oli [[Julius Caesar]].
 
Caesar ja Kleopatra tapasivat, kun molempien kansakunnat olivat tahollaan sisällissodassa. Caesar ajoi vastustajaansa [[Pompeius]]ta takaa aina [[Aleksandria]]an, jossa [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten hallitsijasukuun]] kuuluneet sisarukset [[Ptolemaios XIII]] ja Kleopatra taistelivat keskenään Egyptin valtaistuimesta. Pompeiuksen salamurhan jälkeen Caesar pyrki sovittelemaan egyptiläisten kiistaa ja asettui kaartinsa kanssa Aleksandrian kuninkaalliseen palatsiin. Tuolloin noin 21-vuotias Kleopatra näki roomalaisessa mahdollisen liittolaisen, joten hän salakuljetutti itsensä 52-vuotiaan Caesarin puheille ja hurmasi tämän. Caesarin tarjoama sovintoehdotus oli, että Ptolemaios XIII ja Kleopatra hallitsisivat Egyptiä yhdessä, ja nuorempi sisaruspari Arsinoe ja nuorempi Ptolemaios XIV saisivat hallita [[KyproKypros]]stata. Tämä ei sopinut Ptolemaiokselle, joka karkasi ja liittyi Caesarin vihollisiin, mikä taas varmisti Caesarin ja Kleopatran liittolaisuuden. Sisällissota ratkesi [[Niilin taistelu (47 eaa.)|Niilin taistelussa]] ja pakoon ajettu Ptolemaios kuoli tapaturmaisesti. Kleopatrasta tuli Egyptin kuningatar ja hän houkutteli Caesarin jäämään lomalle, kaksi kuukautta kestäneelle Niilin risteilylle.<ref>Kamm 2006, s. 116-121</ref>
 
Muutama viikko Caesarin lähtemisen jälkeen Cleopatra synnytti pojan, joka sai nimekseen Ptolemaios. Cleopatra ilmoitti pojan isäksi Caesarin, joka taas ei koskaan tunnustanut poikaa, mutta ei myöskään kieltänyt tätä. Ptolemaioksen syntymäpäivästä on jäänyt todisteeksi tämän hautakivi, jossa syntymäpäiväksi ilmoitetaan 23. kesäkuuta vuonna 47 eaa. nykyisen ajanlaskun mukaan. Mikäli syntymäpäivä pitää paikkansa Caesarin isyys jää melko epätodennäköiseksi. Ptolemaioksen syntymän aikaan Caesar oli 53-vuotias, kolmatta kertaa naimisissa ja hänellä oli ollut vuosikymmenten aikana useita rakastajattaria. Tästä huolimatta hänelle oli syntynyt vain yksi tytär, [[Julia (Caesarin tytär)|Julia]]. Tytärtään lukuunottamatta Caesar oli ollut melko hedelmätön koko elämänsä ajan, joten pojan syntyminen nopeasti lyhyen tuttavuuden aikana on biologisesti katsoen epätodennäköistä. Lisäksi Kleopatralla saattoi olla muitakin motiiveja ilmoittaa Caesar poikansa isäksi, sillä Caesar oli tuolloin Rooman ja koko [[Välimeri|Välimeren]] alueen mahtavin mies. Hänen isyytensä toi sekä Ptolemaiokselle että Kleopatralle hallinnollista ja poliittista uskottavuutta, oli se sitten todellinen tai pelkästään nimellinen.<ref>Kamm 2006, s. 121-123</ref>