Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Penikka muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 54:
=== Avioero ja politiikan käänteet ===
 
Caesar vietti vuoden 62 eaa. [[preettori]]n virassa, johon hän astui 1. tammikuuta. Samana päivänä hän kutsui koolle julkisen kokouksen, jossa hän määräsi Lutatius Catuluksen tutkittavaksi, sillä Caesarin mukaan tämä oli viivytellyt tehtävässään kunnostaa [[Capitolium]]illa oleva Jupiterin[[Juppiter]]in suurtemppeli. Tämä oli lähinnä kosto siitä, että Catulus oli aiemmin senaatissa esittänyt Caesarin olleen osallinen Catilinan salaliitossa. Seuraavaksi hän esitti, että salaliiton viimeisten jäsenten kukistajaksi valittaisiin Pompeius hänen vastustajansa Ciceron sijasta. Caesarin liittolainen, [[Tribuuni|kansantribuuni]] ja Pompeiuksen legioonankomentaja Quintus Caecilius Metellus Nepos julisti esityksen forumilla, mutta Ciceron liittolainen ja Pompeiuksen vastustaja Cato tukijoineen vesitti esityksen. Tilaisuudessa nousi lisäksi pieni mellakka. Reaktiona väkivaltaisuuksiin senaatti määräsi sekä Nepoksen että Caesarin pidätettäväksi viroistaviroistaan. Nepos palasi Pompeiuksen leiriin ja Caesar vastusti määräystä aluksi, mutta käänsikin suuntaa vaistottuaan mahdollisuuden hyötyä tilanteesta ja erosi oma-aloitteisesti mainiten yhä kannattavansa esitystään. Seuraavana aamuna hänen kotitalonsa eteen ilmaantui todennäköisesti palkattu väkijoukko, joka vaati hänen palauttamistaan preettoriksi. Caesar ilmaantui kuistilleen ja vetosi paikallaolijoihin, että nämä lopettaisivat mielenilmauksen ja hajaantuisivat. Tästä vaikuttunut senaatti piti hätäkokouksen, jossa Caesaria kehuttiin arvokkaasta käytöksestä ja hänet päätettiin kutsua takaisin virkaan.<ref name="Kamm48-50">Kamm 2006, s. 48-50</ref>
 
Saman vuoden keväällä nousi skandaali, kun paljastui, että [[Publius Clodius Pulcher]] oli naiseksi pukeutuneena salaa päässyt vain naisille tarkoitettuihin [[Bona Dea]] -palvontamenoihin, joita vietettiin Caesarin kotona tämän vaimon Pompeian johdolla. Yläluokkaiseen Claudian sukuun kuulunut Clodius oli kvestori ja senaatin jäsen, mutta maineeltaan häntä pidettiin elostelijana ja öykkärinä.<ref name="Kamm48-50"/> Clodius hiippaili Caesarin asunnossa, kunnes eräs palvelustytöistä paljasti hänet. Todennäköisesti uteliaan Clodiuksen tarkoituksenaan oli nähdä palvonnat omin silmin, mutta huhut väittivät Pompeian olevan hänen rakastajattarensa ja päästäneen hänet salaa sisälle.<ref name="Billows101-102">Billows 2009, s. 101-102</ref> Vaikka Caesar itse sanoi uskovansa, että Pompeia oli syytön tapahtuneeseen, otti hän kuitenkin avioeron vaimostaan. Clodiuksen oikeudenkäynnissä Caesarilta kysyttiin eron syytä, ja hän vastasi: "Koska vaadin, että vaimoni tulee olla vapaa myös pelkistä epäilyksistäkin."<ref>Crompton 2006, s. 25</ref> Kaksinaismoralismiin taipuvaisella Caesarilla puolestaan oli vuosien varrella ilmeisesti useita syrjähyppyjä, muun muassa Pompeiuksen vaimon Mucian kanssa.<ref>Plutarkhos, 9.1–10.11</ref> Clodius olisi saanut kuolemantuomion mikäli hänet olisi todettu syylliseksi. Tuomio näytti varmalta, sillä Cicero pystyi todistamaan Clodiuksen käyttämää alibia vastaan. Crassus kuitenkin lahjoi valamiehistön ja Clodius vapautettiin äänin 31-25, minkä jälkeen hänet lähetettiin Sisiliaan hoitamaan kvestorinvirkaa.<ref>Kamm 2006, s. 51-52</ref><ref name="Billows101-102"/>