Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä

162 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Parin lähteen linkkien päivitys.
(Parin lähteen linkkien päivitys.)
Anna (1961)
}}
'''Olavi Johannes Mattila''' ([[24. lokakuuta]] [[1918]] [[Hyvinkää]] &ndash; [[4. elokuuta]] [[2013]] Hyvinkää<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltasanomatis.fi/kotimaa/art-12885894548442000000647628.html?pos | Nimeke =navnow Aamuposti: Kekkosen luottoministeri Olavi J. Mattila kuollut | Ajankohta = 13.8.2013 | Julkaisu = Ilta-sanomat | Viitattu = 24.10.2018}}</ref>) oli [[Valmet]] Oy:n pääjohtaja ja moninkertainen ministeri 1960–1970-luvuilla. Hänen vahvoja alueitaan olivat kauppapolitiikka ja teollisuuteen liittyneet kysymykset. Mattila kuului presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] lähipiiriin ja häntä pidettiin yhtenä [[Suomen Keskusta|keskustapuolueen]] [[K-linja]]n tukijoista, vaikka hän ei julkisesti sitoutunut mihinkään puolueeseen. Hänen uransa loppuvaihetta leimasivat taloudelliset skandaalit.
 
Mattila sai arvonimen [[Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri (arvonimi)|erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri]] vuonna 1968.
Mattilan nimi oli mukana 1970-luvun lopulla Kekkosen seuraajaveikkauksissa. Häntä pidettiin kompromissina, jonka keskustapuolue olisi voinut nimittää ehdokkaaksi Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen asemesta. Mattilan uran alamäki kuitenkin alkoi samoihin aikoihin, kun Valmet oli poliittisista syistä johtuen joutunut 1979 ottamaan haltuunsa epäonnistuneen [[Valco]]-kuvaputkitehtaan. Valmet onnistui pitämään yllä tehtaan tuotantoa yllä sen verran, että tehtaan koneet saatiin myytyä. Tämä rasitti kuitenkin Valmetin taloutta siinä määrin, että kun samanaikaisesti idänkauppa tyrehtyi, Valmet joutui saneeraukseen ja Mattila osin kohtuuttomankin arvostelun kohteeksi.
 
Mattila joutui luopumaan sekä Valmetin että Enson johdosta 1981, kun Kekkonen erosi presidentin tehtävistä. Hän siirtyi viettämään eläkepäiviään Hyvinkään maatilalleen, joka jouduttiin pakkohuutokauppaamaan velkojen vuoksi 1999. Hän ei myöskään välttynyt henkilökohtaiselta talouskatastrofilta, kun hän sekaantui &ndash; ilmeisesti harhautettuna &ndash; [[nigerialaiskirjeet|nigerialaisten huijareiden]] bisneksiin ja tuomittiin 2004 ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksesta ja velallisen epärehellisyydestä .<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073952657/Olavi+J+MattilalleehdollistaMattilalle+ehdollista+vankeutta | Nimeke = Olavi J. Mattilalle ehdollista vankeutta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 11.3.2004 | Viitattu=25.8.2014}}</ref>.
 
==Yksityiselämä==
Mattila kääntyi vakaumukseltaan [[Jehovan todistaja]]ksi 2004 <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http https://downloadwol.jw.org/filesfi/media_magazineswol/g_FI_201201.pdfd/r16/lp-fi/102012010 | Nimeke = Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla Jumalan ystäväksi – kertonutKertonut Olavi J. Mattila | Julkaisija = Jehovan todistajat | Julkaisu = Herätkää! | Ajankohta = Tammikuu 2012 | Viitattu = 23.1.2012}}</ref>.
 
Hänen puolisonsa oli vuodesta 1956 alkaen Ebba Sylvia Annikki Vestinen (1925&ndash;2004), ja heillä oli kolme lasta: Juha (1957), Olli (1959) ja Anna (1961). Hänet on haudattu Puolimatkan hautausmaalle.