Ero sivun ”Tšetšenia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Lähteiden linkkien tarkistus ja korjaus sekä mallineita mallineettomiin. |
||
Rivi 154:
Tšetšenia sijaitsee [[Kaukasia]]ssa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Dagestan]]in tasavalta idässä, itsenäinen [[Georgia]] etelässä ja Venäjän federaation [[Ingušia]]n ja [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n tasavallat lännessä.
Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen [[Nogai]]-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4 493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat [[Terek]]- ja Sunchza-jokien laaksot. Nogain aro on puoliaavikkoa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite =
Georgian vastainen raja kulkee korkealla [[Kaukasus]]-vuorilla.<ref name="BBCCP"/>
Rivi 160:
Ilmasto vaihtelee maan eri osissa, mutta on kaikkialla perusluonteeltaan mantereinen.<ref name="EB"/> Groznyssä kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja, sadetta saadaan varsin tasaisesti 5–8 päivänä kuukaudesta ympäri vuoden. Vuorokauden alin lämpötila on pakkasella joulukuusta maaliskuuhun, tammikuussa se on keskimäärin -6,2 astetta. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta.<ref>[http://worldweather.wmo.int/107/c01037.htm Climatological Information: Geozny] World Meteorological Organization WMO</ref>
Vuosia jatkunut sota aiheutti alueella ympäristöongelmia. Vahingoittuneesta infrastruktuurista on valunut öljyä ja viemärivettä, jotka ovat pilanneet monia jokia. Pommitusten kohteiksi joutuneista laboratorioista ja teollisuuslaitoksista pelättiin leviävän ympäristömyrkkyjä ja radioaktiivisia aineita. Aiemmin sankkoja metsiä on hakattu laittomasti ja hallitsemattomasti.<ref>
== Historia ==
Rivi 170:
== Politiikka ==
[[Tiedosto:Chechnya and Caucasus.png|
Tšetšenia on Venäjän federaation tasavalta, sen perustuslaki astui voimaan 2. huhtikuuta 2003, 23. maaliskuuta järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Yli 70 prosenttia Tšetšenian asukkaista kannattaa pysymistä osana Venäjän federaatiota, myös Venäjää arvostelevien tahojen järjestämissä kyselyissä.
Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin [[Ahmad Kadyrov]], entinen separatistinen sotapäällikkö, jonka separatistit tuomitsivat petturiksi. Kadyrov sai 83 % äänistä kansainvälisesti tarkkaillussa vaalissa 5. lokakuuta 2003. Kaikki eivät hyväksyneet vaalin tulosta, ja syyttivät Venäjän armeijan sotilaita äänestäjien pelottelusta ja vaaliuurnien väärentämisestä. Hänellä ei myöskään ollut merkittäviä vastaehdokkaita. Kadyrov murhattiin pommilla 9. toukokuuta 2004 Grozyin stadionilla voitonpäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Iskussa sai surmansa yhteensä 12 henkeä ja 56 loukkaantui. Kadyrovia vastaan oli tehty tusina murhayrityksiä jo aiemmin.
[[
Uusi presidentinvaali suoritettiin 29. elokuuta 2004. Alu Alhanov, entinen sisäministeri sai 74 % äänistä 85,2 % äänestysaktiivisuudella. Alhanov oli [[Kreml]]in tukema ehdokas. Tarkkailijat, mukaan lukien Yhdysvaltain sisäministeriö ja Helsinki-ryhmä kritisoivat merkittävän vastaehdokkaan, liikemies [[Malik Saidullajev]]in ehdokkuuden epäämistä korkeimmassa oikeudessa. Vaalia valvoivat [[IVY]] ja [[Saudi-Arabia]], länsimaiset tarkkailijat eivät osallistuneet kutsusta huolimatta. Alu Alhanov siirrettiin Moskovaan varaoikeusministeriksi 15. helmikuuta 2007, jolloin [[Ramzan Kadyrov]] siirtyi hoitamaan tointa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070927192712/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kadyrov+Tshetshenian+presidentiksi/1135225130577 | Nimeke = Kadyrov Tshetshenian presidentiksi | Julkaisija =
Vaaleilla valitun hallituksen lisäksi maassa on itse itsensä valtaan asettanut separatistinen hallitus, joka pitää Tšetšeniaa itsenäisenä valtiona nimellä [[Itškerian tšetšeenitasavalta]]. Tätä hallintoa ei tunnusta mikään hallitus, mutta jotkin Euroopan valtiot ja arabimaat ovat antaneet sen jäsenille turvapaikkoja, huolimatta Venäjän vaatimuksesta luovuttaa sen terroristeiksi syytetyt jäsenet. Tämän hallituksen presidentti on [[Doku Umarov]] ja ulkoministeri Iljas Ahmadov. [[Aslan Mashadov]] valittiin 27.1.1997 pidetyissä ETYJin ja EN:n valvomissa vaaleissa Itškerian presidentiksi. Mashadov sai 63,8 % äänistä. Hänen kauttaan jatkettiin, koska sodan aikana ei voitu järjestää uusia vapaita vaaleja. Hän ei voinut osallistua vuoden [[2003]] vaaleihin separatistipuolueen ollessa kielletty ja ollessaan syytettynä terrorismista Venäjällä. Mashadov pakeni toisen Tšetšenian sodan edellä etelään separatistien hallitsemille alueille maan eteläosiin, ja [[8. maaliskuuta]] [[2005]] venäläisviranomaiset ilmoittivat tämän kuolleen venäläisjoukkojen hyökkäyksessä Tolstoi-Jurtin kylään [[Groznyi]]n pohjoispuolella. Väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin kansainvälisesti lähes tuntematon [[Abdul-Kalim Sadullajev|šeikki Abdul-Halimin]] nimeä käyttävä korkeimman šaria-oikeuden puheenjohtaja, joka on syntynyt Tšetšeniassa Argunin kaupungissa. Todellisen vallan uskottiin kuitenkin siirtyneen komentaja Abdallah Shamil Abu Idrisille, joka tunnetaan kansainvälisesti paremmin nimellä [[Šamil Basajev]]. Basajev kuoli kahden kilometrin päässä Ekaževon kylästä Nazranin piirissä Ingušiassa räjähdyksessä 9. ja [[10. heinäkuuta]] [[2006]] välisenä yönä [[FSB|FSB:n]] erikoisoperaatiossa räjähteillä lastatun [[KamAZ|Kamaz]]-kuorma-auton räjähtäessä.
== Väestö ==
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan alueen asukasluku oli 1 268 989.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Alueen asukastiheys oli 81,1 as./km<sup>2</sup>. Väestö asuu yhä pääosin kylissä sekä maaseudulla, kaupunkilaisia oli väestöstä vain 34,9 %.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Väestönkasvu on nopeaa, ja väestö on keskimäärin yksi nuorimpia Venäjällä.
===Suurimmat kaupungit, kylät ja muut piirikeskukset===
Tšetšeniassa on kaikkiaan viisi kaupunkia. Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungit ja yli 10 000 asukkaan suurkylät ovat nimeltään (kylien asukaslukuna on ohessa esitetty kylän maalaiskunnan väkiluku): [[Groznyi]] (271 573 as.), [[Ẋalxa-Marta]] (Urus-Martan, 49 070 as.), [[Şela]] (Šali, 47 708 as.), [[Gümse]] (Gudermes, 45 631 as.), [[Orga]] (Argun, 29 525 as.), [[Kurtšaloi]] (Курчалой, kylä, 22 723 as.), [[Atšhoi-Martan]] (Ачхой-Мартан, kylä, 20 172 as.), [[Šelkovskaja]] (Шелковская, kylä, 11 112 as.), [[Sernovodskoje]] (Серноводское, kylä, 10 805 as.) ja [[Znamenskoje]] (Знаменское, kylä, 10 286 as.). Tätä pienempiä Tšetšenian piirikeskuksia ovat Himoi (kylä, Химой, 309 as.), Itum-Kale (kylä, 1 068 as.), Naurskaja ([[stanitsa]] Наурская, 9 050 as.), Nožai-Jurt (kylä, Ножай-Юрт, 6 744 as.), Šatoi (Шатой, 2 953 as.) ja Vedeno (kylä, Ведено, 3 186 as.).<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>{{Selvennä|Nyt nimeäminen epäyhtenäistä. Tulisi selventää lähteistäen. Eli osa nimistä on nyt fi-wikin artikkeleista, jotka näkyvät olevan tšetšeenin kielestä, kun toiset ovat taas venäjänkielisestä väestötilastosta translitteroituja.}}
===Etninen jakauma===
[[
Suurin osa tšetšeeneistä on [[sunnilaisuus|sunni-muslimeja]], johon uskoon kansa kääntyi 1500–1700-luvuilla. Tšetšenia on hyvin muslimivaltainen maa ja siellä on tällä hetkellä yksi Euroopan suurimmista moskeijoista. Neuvostoliiton loppuvaiheissa maassa oli 23 % venäläisiä (269 000 vuonna 1989). Suurin osa venäläisväestöstä on paennut maasta sotien vuoksi ja 2000-luvulla venäläisten määrä on ollut noin 20
===Kielet===
Rivi 196 ⟶ 194:
== Paikallishallinnollinen jako ==
{{päivitettävä|piirijakoa muutettu 2012}}
[[
Tšetšenia on jaettu Venäjän muiden federaatiosubjektien tapaan [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallishallinnon]] ylemmällä tasolla kaupunkipiirikuntiin (gorodskoi okrug) ja kunnallispiireihin (raion). Kaupunkipiirikuntia on kolme ja piirejä viisitoista. Nämä on lueteltu alla ja kullekin on kerrottu asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>{{Selvennä| Nimien translitteraatiota voisi täydentää ja yhtenäistää. Pääosin oli näköjään translitteroitu venäjänkielisestä muodosta, mutta kaupunkiartikkeleja on laadittu tšetšeenin kielen pohjalta.}}
Rivi 224 ⟶ 222:
vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta [[Ingušia]]n jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
Tšetšenian tärkein luonnonvara on [[maaöljy|öljy]].<ref name="BBCCP">
[[Miina|Maamiinat]] haittaavat maa- ja metsätaloutta. Vuonna 2012 aloitettiin [[miinanraivaus]], jonka tavoitteena on puhdistaa 500 peltoja ja 8000 hehtaaria talousmetsää. Raivaus etenee hitaasti. Ennen sotaa vihannesten viljely kasvihuoneissa oli tärkeä tulonlähde, mutta infrastruktuuria tuhoutui sodassa.<ref>
Ennen vuonna 1994 alkanutta sotaa Groznyin Severnin lentokenttä oli Kaukasuksen suurin.<ref>
Myös rautatiet vaurioituivat sodassa, mutta ensimmäinen juna viiden vuoden tauon jälkeen kulki Groznyistä Moskovaan vuonna 2004. Junamatka kesti tuolloin 48 tuntia.<ref>
== Kulttuuri ==
Koska tšetšeenin kirjoittaminen yleistyi vasta 1900-luvun alussa kirjallinen perinne on säilynyt suullisena kansantaruissa.<ref name="EC">
Tšetšenialainen runoilija Ruslan Akhtakhanov julkaisi isänmaallisia runoja ja toimi professorina Moskovassa. Hänet surmattiin vuonna 2011.<ref>
Ruokavalioon kuuluu paljon lampaanlihaa ja vihanneksia.<ref name="EC"/>
Rivi 247 ⟶ 245:
* Toista Tšetšenian sotaa [[Anna Politkovskaja]]n kirjassa "Toinen Tshetshenian sota", sekä eversti [[Erkki Nordberg]]in tutkimuksessa [[Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla]].
* Džohar Dudajevin lesken [[Alla Dudajeva]]n kirjoittama kirja "Miljoni esimene" on julkaistu viroksi. Siinä kerrotaan Tšetšenian historiasta ja ensimmäisestä Tšetšenian sodasta. Kirjan lopussa on kronologia, jonka on kirjoittanut virolainen kansanedustaja [[Andres Herkel]].
* {{Kirjaviite | Tekijä = Anna Politkovskaja | Nimeke = Toinen Tshetshenian sota | Selite = Pystykorvakirja. Alkuteos: Vtoraâ Čečenskaâ (nid.) 2. painos 2003. | Julkaisija = Helsinki: Like | Vuosi = 2003 | ISBN = 952-471-141-9}}
* Matthew Evangelista, "Tshetshenian sodat. Hajoaako Venäjä?" Like
Rivi 254 ⟶ 251:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="rulers april 2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://rulers.org/2007-04.html | Nimeke = April 2007 |
<ref name="RadioFreeEurope">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rferl.org/content/chechnya-kadyrov-blast-government/24670718.html | Nimeke = Caucasus Report - Chechen Republic Head Threatens Ministers With Dismissal | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012-08-08 | Julkaisija = Radio Free Europe/Radio Liberty, rferl.org| Viitattu =2013-02-16 | Kieli ={{en}}
<ref name="gks.ru2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/bgd/free/b10_107/Main.htm | Nimeke = Administrativno-territorialnoje delenije po subjektam Rossijskoi federatsii na 1 janvarja 2010 goda | Selite = Tablitsa 1.1., rivi Tšetšenskaja Respublika: territorija-sarake. Ohje: Vie kursori hiirellä federaatiosubjektin kohdalle (tai muuta sarakkeen desimaalien määrää kolmeen), niin territorija (tuhatta km<sup>2</sup>) näytetään neliökilometrin tarkkuudella. [http://www.gks.ru/bgd/free/b10_107/IssWWW.exe/Stg/tab1-01-09.xls suora linkki] tab1-01-09.xls (MS Excel)-tiedostoon| Julkaisu = | Ajankohta = tilanne 1.1.2010 | Julkaisija = Venäjän tilastokeskus, gks.ru | Viitattu = 28.9.2015 | Kieli ={{ru}}
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)] | Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20121018030551/http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls | Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta = 12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite =
<ref name="YLE-7-2014">{{Verkkoviite |
<ref name="WorldTimeZ">{{Verkkoviite | osoite =http://www.worldtimezone.com/dst_news/dst_news_russia66.html | nimeke = Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time"| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta =22.7.2014
}}
Rivi 280 ⟶ 277:
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/country_profiles/2357267.stm Timeline: Chechnya] (BBC)
* [http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/campaigns/chechnya/chechtimeline.xml Telegraphin Tšetšenia-aikajana]
* [http://www.kavkazcenter.com/ Kavkaz-Center] (tšetšeenisissien sivusto)
{{Venäjän alueet}}
| |||