Ero sivun ”Terrorismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 2001:14BB:81:7536:2D07:8B43:8537:6AC9 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
Linkkien tarkistusta ja korjailua sekä viilailua. |
||
Rivi 5:
==Termin ensimmäiset käyttäjät 1700-luvulla==
Alkuaan ”terroriksi” kutsuttua toimintaa harjoittivat [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] myötä valtaan nousseet radikaalit [[jakobiinit]], jotka teloittivat todellisia ja luuloteltuja poliittisia vastustajiaan [[giljotiini]]lla. Ranskalaiset itse viittaavat tuohon ajanjaksoon sanalla [[La Terreur|''La Terreur'']]. Jakobiinijohtaja [[Maximilien Robespierre]] näki sanassa myönteisen merkityksen ja hänen mukaansa terrori edusti oikeutta ja hyvettä. Yksi ensimmäisiä sanaa ”terroristi” käyttäneistä oli englantilainen konservatiivi [[Edmund Burke]], joka käytti sitä vuonna 1795 arvostellessaan Ranskan vallankumousta.<ref>
== Terroristi ja terroristijärjestö ==
Terroristijärjestö elää yleensä omalakisen elinkaaren,{{Selvennä|Mitä tämä tarkoittaa}} mikä saattaa johtua siitä, että väkivaltaisiin yllätysiskuihin ryhtyneiden on vaikea palata normaalielämään. Terroristi sinänsä on yleensä tavallinen ihminen. Heitä on yritetty luonnehtia epäsosiaalisiksi, mutta tämän mallin puute on se, että terroristisessakin järjestössä toimiminen edellyttää sosiaalisuutta, joustavuutta ja itsekuria.<ref name="tt57">{{Lehtiviite | www = https://journal.fi/tt/article/view/472/399 | Tekijä =
Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos tarkoituksena on
Rivi 18:
==Terrorismin tyyppejä==
===Separatistinen terrorismi===
[[
[[Separatismi|Separatistinen]] terrorismi pyrkii erottamaan kansan tai kansanosan emävaltiosta hyökkäämällä yhteiskunnan laitoksia, kuten poliisia, yksittäisiä poliitikkoja tai armeijaa vastaan. Vaikutin on yleensä [[nationalismi|kansallismielinen]]. Pelon ilmapiirin saavuttamiseksi hyökkäykset kohdistetaan emämaan muille alueille (ei yleensä omaa kansaa vastaan). Joissain tilanteissa tämäntyyppisen terrorin harjoittajia pidetään [[vapaustaistelija|vapaustaistelijoina]]. Esimerkkeinä [[baskit|baskien]], [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]], [[Palestiina]]n järjestöt ja [[Kurdistanin työväenpuolue]]. Myös juutalaista [[Irgun|Irgun Zvi Leumi]] -järjestöä, jonka entisestä johtajasta, [[Menachem Begin]]istä tuli myöhemmin Israelin pääministeri, voidaan pitää vastaavana separatistisena terrorijärjestönä.
Rivi 28:
===Uskonnollinen terrorismi===
[[
Uskonnollisen terrorismin tavoitteet ja oikeutus perustuvat uskontoon. Vuosina 1968–2005 uskonnollisen terrorismin uhreina kuoli 11 839 ihmistä.<ref name=ET/>
Rivi 34:
Uskonnollisista ryhmistä terrorismia harjoittavat [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] liittovaltion tilastojen valossa eniten [[sunnalaisuus|sunnimuslimit]].<ref name=NCTC2004/><ref name=NCTC2005/><ref name=NCTC2006/> Yhdysvaltain viranomaisten laskelmien mukaan vuonna 2006 terroriteoissa kuolleista lähes 4 000 eli 46 % oli kuollut sunnien harjoittaman terrorismin uhreina, niistä tapauksista, joissa terroristi kyettiin luokittelemaan. 5 % oli kuollut [[siialaisuus|šiiamuslimien]] terrorin uhreina. Muiden uskonnollisten ryhmien harjoittama terrorismi aiheutti yhdessä muun ei-poliittisen terrorismin kanssa 10 % kaikista uhreista. On huomattava, että 59 % uhreista kuoli terroriteoissa, joiden tekijää ei kyetty luokittelemaan puutteellisten tietojen takia. Myös yli puolet uhreista oli muslimeja.<ref name="NCTC2006"/>
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] hallituksen teettämän terrorismin ja [[Väkivaltainen ekstremismi|väkivaltaisen ääriajattelun]] rahoitusta käsittelevän raportin tiivistelmän mukaan maan terrorismin ja väkivaltaisen ääriajattelun merkittävin rahoitus tulee maassa toimivilta nimettömiltä lahjoittajilta. Lahjoittajat tukevat terrorismia pienillä summilla, mutta pieni joukko järjestöistä saa merkittävää tukea tai rahoitusta myös ulkomailta. "Ulkomainen tuki on mahdollistanut konservatiivisten saarnaajien saapumisen Britanniaan. Osa heistä on edistänyt [[Ekstremismi|ääriajattelua]]", totesi sisäministeri [[Amber Rudd]] kesällä 2017.<ref name=":7">{{Verkkoviite |
Raporttia ei ole julkaistu kokonaan. Ulkomainen rahoitus ja raportin salaamisen johdosta maan oppositio on syyttänyt hallitusta siitä, että se yrittää suojella Saudi-Arabiaa, jossa islamin konservatiivinen suuntaus, wahhabismi, on virallinen valtionuskonto. Saudi-Arabia on käyttänyt miljoonia euroja, jotta wahhabismi juurtuisi länsimaisiin muslimiyhteisöihin. Henry Jackson Society (HJS) -ajatushautomo julkisti heinäkuussa 2017 raportin, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan islamistien ulkomainen rahoitus tulee lähinnä Persianlahden maiden hallituksilta ja hallituksia lähellä olevilta toimijoilta, erityisesti Saudi-Arabiasta.<ref name=":7" />
Myös lukuisat pienet kultit ovat liittäneet uskontoonsa väkivaltaisen toiminnan muita ihmisryhmiä kohtaan. Esimerkkeinä [[buddhalaisuus|buddhalaisuuteen]] ja [[hindulaisuus|hindulaisuuteen]] etäisesti liittyvä Japanin [[Korkein totuus]], joka suoritti sariinikaasuiskun [[Tokion metro]]ssa vuonna 1995, jossa kuoli 12 ihmistä ja
Tähän luokkaan voidaan lukea myös kristittyjen [[fundamentalismi|fundamentalistien]] hyökkäykset väkivaltaisesti [[abortti]]klinikoita ja niissä toimivia lääkäreitä vastaan. Näissä iskuissa on kuollut kuusi ihmistä {{Selvennä|millä aikavälillä?}}.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Cindy C. Comb ja Martin Slann| Nimeke =Encyclopedia of Terrorism, Revised Edtion| Vuosi =2007| Kappale = | Sivu = 13| Selite = | Julkaisija =Facts On File, Inc.| Tunniste =ISBN 0-8160-6277-3}} {{en}}</ref>
====Kritiikkiä uskonnollisen terrorismin mielikuvaa ja uskonnon roolin väheksymistä kohtaan====
[[Chicagon yliopisto]]n tutkija Robert Pape on analysoinut kaikki dokumentoidut itsemurhapommitustapaukset vuosilta 1980–2003. Pape päätyy kirjassaan ''Dying to Win: The Strategic Logic of Suicide Terrorism'' (2005) esittämään että toisin kuin media antaa ymmärtää, itsemurhapommituksilla ei ole juurikaan tekemistä islamilaisen fundamentalismin tai muiden uskonnollisten liikkeiden kanssa, vaan niiden syyt löytyvät poliittisista [[konflikti|konflikteista]].<ref name="American.Conservative.Suicide.Terrorism">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20060713204737/http://www.amconmag.com/2005_07_18/article.html | Nimeke = The Logic of Suicide Terrorism, It’s the occupation, not the fundamentalism | Ajankohta = 18.7.2005 | Julkaisu = The American Conservative | Viitattu = 23.10.2018 {{en}}}}</ref>
[[Israel]]ilaisen konfliktintutkimuslaitoksen tutkija Shmuel Bar on kritisoinut uskonnon roolin väheksymistä, koska sen väheksyminen jättää huomiotta terrorismin leviämistä edistävän uskonnollisen kulttuurin ja erityisesti islamiin liittyvän käsitteen ''din wa-dawlah'', jonka mukaan islam ohjaa myös politiikkaa. Islamilaisen terrorismin oikeutus tulee uskonnollisista määräyksistä ''fatwoista'' ja terroristit ovat usein itse korostaneet toimineensa kuten ''fatwat'' määräävät.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Shmuel Bar| Nimeke =Warrant for terror: fatwas of radical Islam and the duty of jihad| Vuosi =2006| Kappale = | Sivu = xi-xiv| Selite = | Julkaisija =Rowman & Littlefield Publishers, Inc.| Tunniste =ISBN 0-7425-5120-2}} {{en}}</ref> Professori Vincenzo Olivetin mukaan uskonnon roolin väheksyminen sivuuttaa myös ''wahhabi''- eli ''salafisti''-liikkeen leviämisen, sen suhtautumisen terrorismiin ja tämän uskonnollisen ryhmän dominoivan roolin sunniterrorismissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vincenzo Oliveti| Nimeke =Terror’s source: the ideology of Wahhabi-Salafism and its consequences| Vuosi =2002| Kappale = | Sivu = 44-48| Selite = | Julkaisija =Amadeus Books| Tunniste =ISBN 0-9543729-0-5}} {{en}}</ref> Toisaalta Oliveti kritisoi myös terrorismin liittämistä islamiin kokonaisuudessaan huomauttaen, että vain 5 % muslimeista on äärimielisiä ja vain 0,01 % tuosta 5 %:sta on osoittanut taipumusta terrorismiin tai [[uskonnollinen väkivalta|uskonnolliseen väkivaltaan]].<ref>http://www.islamicamagazine.com/Issue-15/The-Myth-of-The-Myth-of-Moderate-Islam.html{{404}}</ref>{{404}}
Toisaalta eräät tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi 20 % Isossa-Britanniassa asuvista muslimeista tunsi sympatiaa [[Lontoon pommi-iskut 7. heinäkuuta 2005|Lontoossa 7. heinäkuuta 2005 pommi-iskun]] tehneille terroristeille ja heidän asenteilleen ja motiiveilleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1510866/Poll-reveals-40pc-of-Muslims-want-sharia-law-in-UK.html|nimeke=Poll reveals 40pc of Muslims want sharia law in UK|tekijä=By Patrick Hennessy and Melissa Kite|julkaisu=Telegraph.co.uk|viitattu=2017-06-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Toisen tutkimuksen mukaan pommi-iskua piti oikeutettuna lähes 25 % maan muslimiväestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.cbsnews.com/news/many-british-muslims-put-islam-first/|nimeke=Many British Muslims Put Islam First|viitattu=2017-06-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Ison-Britannian muslimiväestöstä 3 % on sitä mieltä, että siviileihin kohdistunut väkivalta, kuten pommi-iskut ja itsemurhaiskut ovat usein oikeutettuja.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Muslim Americans – Middle Class and Mostly Mainstream|Vuosi=2007|Sivu=|Julkaisija=Pew Research Center {{en}}}}</ref> Toisinaan ne ovat oikeutettuja 12 %:n, harvoin 9 %:n, ei koskaan 70 %:n mielestä.<ref name=":3" /> Ranskassa vastaavat osuudet olivat 6 %, 10 %, 19 % ja 64 %; Saksassa 1 %, 6 %, 6 % ja 83 %; Espanjassa 6 %, 10 %, 9 % ja 69 %.<ref name=":3" />
===Poliittinen terrorismi===
Rivi 65:
[[Rasisti]]set ryhmät toteuttavat muun muassa [[kansallissosialismi]]n [[rotuoppi|rotuoppeja]] hyökäten muita alempina pitämiensä [[ihmisrotu]]jen edustajina pitämiään ihmisiä vastaan. Tavoitteena on usein [[etninen puhdistus]], keinona muun muassa muiden kansallisuuksien pelotteleminen pois maasta. [[Uusnatsi]]ryhmät ja [[islamismi|islamilaiset]] terroristiryhmittymät hyökkäävät myös usein [[juutalaiset|juutalaisia]] tai Israelin valtion omaisuutta vastaan. Uusnatsistinen terrorismi on suuntautunut myös oman etnisen ryhmän sisällä olevia poliittisiin vastustajiin, esimerkkinä [[Björn Söderberg]]in murha [[Ruotsi]]ssa 1999. Tämäntyyppinen terrorismi ei ole välttämättä pitkälle organisoitua, ja sen kohteet eivät ole useinkaan yksilöityjä.
Turkkilaisen [[Harmaat sudet]] -järjestön ideologia on nationalistis-rasistista, hyvin lähellä kansallissosialismia. Järjestöä epäillään lukuisista terrori-iskuista. On esitetty, että islamistiryhmittymien antisemitistinen ideologia, jonka pohjana on ajatus juutalaisten kansainvälisestä salaliitosta, ei ole peräisin arabikulttuurista tai islamista, vaan kansallissosialismista ja muista eurooppalaisista rasistisista virtauksista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Matthias Küntzel| Otsikko=National Socialism and Anti-Semitism in the Arab World | Julkaisu=Jewish Political Studies Review | Vuosi=2005 | Vuosikerta =17 | Numero=1-2 | www=http://www.jcpa.org/phas/phas-kuntzel-s05.htm |www-teksti=linkki artikkeliin }} {{en}}</ref>
Rasistisen terrorismin laskettiin aiheuttaneen seitsemän kuolonuhria vuosina 1968–2005.<ref name=ET/>
Uusnatsien kaikissa väkivallanteoissa on [[Saksa]]ssa kuollut yli 100 ihmistä vuoden 1990 jälkeen.<ref>http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2006-04-27,104:3:374769,1:0:0:0:0:0:{{404}}</ref>{{404}}
Myös [[Äärivasemmisto|äärivasemmistolaisia]] ja antifasistisia [[Antifaschistische Aktion|AFA- ja Antifa-ryhmittymiä]] on vaadittu luokiteltavaksi terroristijärjestöiksi.<ref name=":6">{{Verkkoviite |
Vuonna 2016 tapettiin 200 ympäristöaktivistia, joista öljy- ja kaivoskonflikteissa 33 ihmistä, puukasvatuskonflikteissa 23 ihmistä ja agribisneksessä 22 ihmistä. Vaarallisin maa oli Brasilia, jossa maan metsäkato nopeus oli 29%.<ref>
===Valtioterrorismi===
Valtioterrorismilla viitataan useimmiten tilanteeseen, jossa jokin valtion organisaatio syyllistyy tekoihin, jotka täyttävät terrorismin piirteet. Tällaisia ovat mitkä tahansa salaiset tai laittomat toimet, jotka voivat kohdistua jopa täysin syyttömiin ihmisiin tai ulkopuolisiin.
Turkin hallitusta on syytetty kymmeniä vuosia valtioterrorismin harjoittamisesta, tukemisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen julkaiseman raportin mukaan Turkki oli eniten rangaistuksia saanut valtio. Osa rangaistuksista liittyi valtioterrorismiin, muuan muassa journalistien pidättämiset ja salamurhat.<ref>[https://web.archive.org/web/20130419214120/http://www.echr.coe.int/ECHR/EN/Header/Reports+and+Statistics/Statistics/Statistical+data/ European Court of Human Rights - Reports: Statistical information]
Yhdysvaltain ulkoministeriö on määritellyt termin tiukemmin tarkoittamaan valtion tukea yleisesti terroristiryhminä pidetyille organisaatioille. Tämän määritelmän mukaan USA on luokitellut viisi valtiota: [[Kuuba]]n, [[Iran]]in, [[Pohjois-Korea]]n, [[Sudan]]in ja [[Syyria]]n, terroristeja tukeviksi.<ref>[http://web.archive.org/web/20050209104919/http://www.state.gov/s/ct/c14151.htm State Sponsors of Terrorism] {{en}}</ref>
Myös Yhdysvaltain hallitusta on syytetty terrorismin harjoittamisesta, tukemisesta ja suojelemisesta. Syytöksiä ovat esittäneet muun muassa tunnettu yhdysvaltalainen toisinajattelja [[Noam Chomsky]], joka pitää Yhdysvaltoja maailman johtavana terrorivaltiona. Väitteellään Chomsky viittaa muun muassa Yhdysvaltain toimiin [[diktatuuri]]en tukemisessa, aggressioihin eri maita vastaan ja terroristien tukemiseen.<ref>
==Terrorismi Suomessa==
:{{Pääartikkeli|[[Terrorismi Suomessa]]}}
[[Suomi|Suomessa]] 1900-luvun alussa Venäjän vallan aikana toimineita nationalistisia [[aktivismi (sortokaudet)|aktivisteja]] on myös toisinaan pidetty joiltain osin terrorismin tunnusmerkit täyttävinä. Tunnetuin vuosisadan alun isku oli kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]]in murha 1904, jonka toteutti aktivisteja lähellä ollut [[Eugen Schauman]]. Aktivisti [[Lennart Hohenthal]] murhasi prokuraattori [[Eliel Soisalon-Soininen|Eliel Soisalon-Soinisen]] vuonna 1905. Suomi itsenäistyi 1917.
Rivi 94 ⟶ 92:
Monet katsovat, että Suomessa terrorismia on edustanut lähinnä 1920- ja 1930-luvun vaihteen [[Lapuan liike]], joka suoritti lukuisia kidnappauksia, pahoinpitelyjä ja tuhotöitä sekä neljä poliittista murhaa. Myös ministeri [[Heikki Ritavuori|Heikki Ritavuoren]] murhan vuonna 1922 voi katsoa olleen oikeistolaisen terrorismin ilmentymä Suomessa.
Vuonna 2002 ”[[Myyrmannin räjähdys|Myyrmannin pommina]]” tunnettu teko vastasi ulkoisilta tunnusmerkeiltään itsemurhaterrori-iskua. Tekijän aikomukset ja motiivit jäivät kuitenkin selvittämättä. Jos vastaava räjähdys olisi tapahtunut [[Lontoo]]ssa tai [[Jerusalem]]issa, olisi teko todennäköisesti tulkittu itsemurhaiskuksi ilman tarkempaa analyysiä.<ref name="
[[Suomen vastarintaliike]] -niminen uusnatsijärjestö voidaan nähdä terroristijärjestönä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.trackingterrorism.org/group/finnish-resistance-movement|nimeke=Finnish Resistance Movement (SVL)
Isis alkoi tehdä terrori-iskuja Euroopassa vuonna 2014. Vuonna 2017 [[Jihadismi|jihadistit]] iskivät Tukholmassa ja Pietarissa. Suojelupoliisi nosti kesäkuussa 2017 terrorismin uhka-arviota. Elokuussa 2017 eräs nuori kielteisen päätöksen saanut marokkolainen turvapaikanhakija puukotti kymmentä ihmistä Turussa. Näistä kaksi kuoli, kaksi haavoittui vakavasti. Tämän verisen välikohtauksen katsottiin olleen Suomen ensimmäinen jihadistinen terroriteko.
Rivi 102 ⟶ 100:
==Historia==
=== Antiikin Kreikka ===
[[Hipparkhos (tyranni)|Hipparkhoksen]] salamurha 514 eaa. saattoi jouduttaa kehitystä kohti sen aikaista demokratiaa.<ref name="
===Selootit===
[[Antiikin aika|Antiikin ajan]] terroristeja olivat muun muassa juutalaiset [[selootit]], jotka Israelin itsenäistämiseksi [[Rooman valtakunta|Rooman]] miehityksestä järjestivät julkisia poliittisia murhia ensimmäisellä vuosisadalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Edmund Ollier | Nimeke =Cassell's illustrated universal history | Vuosi =1883 | Kappale = | Sivu =479 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Cassell, Petter, Galpin & Co. | Tunniste = | www =http://books.google.com/books?id=MiwAAAAAQAAJ&printsec=titlepage#PPA479,M1 | www-teksti = Google Book}} {{en}}</ref>
===Assassiinit===
{{Pääartikkeli|[[Assassiinit]]}}
[[Hassan-i Sabbah]]in [[Alamut]]in linnakkeeseen 1000-vuosisadan lopussa perustama [[nizarit|nizareihin]] kuulunut assassiinien [[siialaisuus|šiiamuslimilahko]] tunnettiin poliittisista salamurhistaan. Persian ja Syyrian alueella 1200-luvulle<ref name="tt57" /> toimineen lahkon tekemäksi on kuitenkin väitetty myös muiden tekemiä salamurhia ja lahkosta on kerrottu perättömiä tarinoita, kuten että murhaajia valmennettiin huumaamalla heidät hasiksella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Farhad Daftary | Nimeke =The Assassin Legends: Myths of the Isma'Ilis | Vuosi =1994 | Kappale = | Sivu =33-35 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =I.B.Tauris | Tunniste =ISBN 1-85043-705-X | www =http://books.google.com/books?id=V2PisfCC7gkC&printsec=frontcover#PPA33,M1 | www-teksti =Google Book}} {{en}}</ref> Koska nizareilla kuitenkin oli eräänlainen valtio tai kuningaskunta, on lahkon sopivuus terrorismin rajojen sisään kyseenalaistettu.<ref name="tt57" /> Ryhmän terroristinen maine on joka tapauksessa jäänyt elämään.<ref name="tt57" /> Assassiinien johtaja värväsi kilpailijoidensa surmaamiseen henkilöitä, jotka olivat valmiit uhraamaan henkensä tunkeutuessaan ruhtinaiden hoveihin tikariensa kanssa.<ref name="tt57" />
===Intia ===
Rivi 125 ⟶ 123:
=== Afrikka ===
Terrorismin monet kasvot -teoksessa terroria harjoittaneeksi arvioidaan muun muassa Kenian [[mau-mau-kapina|mau-mau-liike]].<ref name="tt57" /> [[Apartheid]]-järjestelmän aikaan [[ANC|ANC:n]] ja [[Etelä-Afrikan kommunistinen puolue|Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen]] yhteinen sotilaallinen siipi [[Umkhonto we Sizwe]] teki joitain terrori-iskuja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]]. Näistä tunnetuimpia on [[Pretoria]]ssa 20. toukokuuta 1983 tehty Church Streetin [[autopommi]]-isku, jossa kuoli 21 ihmistä ja loukkaantui 217.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Etelä-Afrikan Totuuskomissio| Nimeke = Truth and Reconciliation Commission of South Africa Report vol. 2| Vuosi = 1998| Kappale = 4| Sivu = 328| Julkaisija = Etelä-Afrikan oikeusministeriö|www = http://www.doj.gov.za/trc/report/finalreport/TRC%20VOLUME%202.pdf| Viitattu = 2.10.2008 {{en}}}}</ref> ANC:n poliittinen johto ei kuitenkaan missään vaiheessa hyväksynyt siviileihin kohdistuneita operaatioita.<ref name="mk">{{Lehtiviite | Tekijä=Rocky Williams | Otsikko=[http://rapidttp.com/milhist/vol115rw.html The other armies: A brief historical overview of Umkhonto We Sizwe (MK), 1961-1994] | Julkaisu=Military History Journal | www = https://web.archive.org/web/20070815222950/http://rapidttp.com/milhist/vol115rw.html | Vuosi= | Numero=Vol 11 No 5 | Sivut= |Julkaisija= The South African Military History Society - Die Suid-Afrikaanse Krygshistoriese Vereniging {{en}}}}</ref>
===Nykyajan terrorismi===
Nykyään yleisin terrorismin muoto on Yhdysvaltain hallituksen tilastojen mukaan sunnimuslimien harjoittama [[uskonnollinen terrorismi]].<ref name="NCTC2004">[http://www.state.gov/documents/organization/45313.pdf Country Reports on Terrorism 2004, s. 7-8]</ref><ref name="NCTC2005">[https://web.archive.org/web/20090324073307/http://wits.nctc.gov/reports/crot2005nctcannexfinal.pdf Report on Incidents of Terrorism 2005, s. 13]</ref><ref name="NCTC2006">[https://web.archive.org/web/20090326171214/http://wits.nctc.gov/reports/crot2006nctcannexfinal.pdf Report on Terrorist Incidents - 2006, s. 21]</ref> Esimerkiksi vuonna 2006 sunniryhmien iskuissa kuoli lähes 4
Yleensä terrorismin määritelmää voidaan kuitenkin pitää puolueellisena, jolloin terroristeja ovat ''ne'', jotka ovat ''meitä'' vastaan. Kansainvälisissä keskusteluissa, kuten [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:ssa]] osoittautuu, että vastakkaisista tavoitteista johtuen toisen ''terroristi'' on toisen ''vapaustaistelija''. Käsitteet eivät kuitenkaan ole välttämättä toisensa poissulkevia. ''Vapaustaistelija'' määritellään toiminnan tavoitteen ja ''terroristi'' käytetyn menetelmän mukaan. Vapaustaistelija voi olla myös terroristi riippuen hänen käyttämistään menetelmistä. Joissain maissa terrorilla vapaustaistelun ylivoimaa vastaan aloittanut ja voittanut järjestö voi myöhemmin muodostaa uuden valtiojohdon.
| |||