Symbolisteja kutsuttiin ensin [[Dekadenssi|dekadenteiksi]] heidän rajoja rikkovan elämäntyylinsä ja runoutensa vuoksi. Tavoitellessaan uusia alueita runoudelle he kuvasivat ihmisten yöpuolta ja ihailivat häpeällisenä ja saastaisina koettuja asioita.<ref name="kaksitoista">Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus 3, 2001, s. 98–103</ref> Moréas halusi erottaa termin ”symbolismi” muista ajan moderneista kirjailijoista ja taiteilijoista, joita hän nimitti ”dekadenteiksi””[[Dekadentit|dekadenteiksi]]”.<ref name="kolme" /> Baudelaire oli dekadenttien esikuva, vaikka hän olikin suuri vaikuttaja symbolismin kehityksessä. Siksi vasta Mallarmésta tuli symbolistien johtohahmo.<ref name= "neljä">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/577796/Symbolist-movement | Nimeke = Symbolist movement | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Symbolismi ja dekadenssi ovat monella tapaa samanlaisia. Molemmat torjuvat luonnollisen maailman havaintokokemukseen perustuvan kuvauksen ja etsivät luovuuden lähdettä taiteilijan voimistuneesta herkkyydestä ja mielikuvituksesta. Dekadenssin tavoite on kuitenkin [[Porvarillinen|porvarillisten]] arvojen ja jokapäiväisen moraalin hylkääminen sekä sosiaalisesti marginaalisten ja eksoottisten aiheiden suosiminen.<ref name="kolme" />
== Symbolismin aatteet ja yhteiskunnallinen tilanne ==
