Versio 1. huhtikuuta 2017 kello 13.12 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 229 muokkausta w ← Vanhempi muutos		Versio 22. lokakuuta 2018 kello 12.13 muokkaa kumoa Alluk. (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 590 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Globe4.jpg\|300px\|thumb\|11 Litosfääri 1 [[Maan kuori\|Mantereinen kuori]] 2 [[Keskiselänne\|Valtameren keskiselänne]] 3 [[Laattatektoniikka#lähenevät_laatat\|Subduktiovyöhyke]] 4 [[Maan vaippa\|Ylempi vaippa]], 5 [[Tulivuori]] 6 [[Maan vaippa\|Alempi vaippa]] 7 [[Pluumi]] 8 [[Maan ydin\|Ulkoinen ydin]] 9 [[Maan ydin\|Sisempi ydin]] 10 [[Konvektio\|Konvektiosolu]] 12 [[Astenosfääri]] 13 [[Maan vaippa\|Gutenberg-pinta]] 14 [[Maan vaippa\|Moho-pinta]] ]] '''Litosfääri''' eli '''kivikehä''' koostuu [[Maa]]n kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Litosfäärin paksuus on noin 100 kmkilometriä, josta kuoren osuus on mantereiden kohdalla 30–70 kmkilometriä ja [[merenpohja]]n alla keskimäärin vain 8kahdeksan kmkilometriä. Kiinteän kuoren ja vaipan ylimmän osan välissä on maanjäristysaaltoja heijastava ~~ns.~~niin sanottu Moho-pinta. Litosfäärin alapuolella on [[astenosfääri]], joka käsittää osia ylävaipasta ja vaipan vaihettumiskerroksesta. Eri laskutapojen mukaan astenosfääri ulottuu 400–650 ~~km:n~~kilometrin syvyyteen. Maan litosfääri on jakaantunut jäykkiin laattoihin, jotka kelluvat ja liikkuvat astenosfäärissä eli ylävaipassa olevan sulan kiviaineksen päällä. Nämä [[mannerlaatta\|manner]]- eli litosfäärilaatat liikkuvat joko toisiinsa törmäten, erkaantuen toistaan tai toisiaan sivuten. Laattojen reuna-alueilla ovat [[maanjäristys\|maanjäristykset]] ja [[tulivuori\|tulivuoret]] yleisiä.

Ero sivun ”Litosfääri” versioiden välillä