Ero sivun ”Väinö Voionmaa” versioiden välillä

499 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
laaj Lähteenmäen kirjan muk, kh
p
(laaj Lähteenmäen kirjan muk, kh)
Väinö Wallin (myöh. Voionmaa; nimi valittiin suvun [[gotlanti]]laisten juurien vuoksi; [[Vuojonmaa]] on yksi saaren vanhoista suomalaisista nimistä) syntyi keskiluokkaiseen sivistysperheeseen, isä oli seminaarin lehtori [[Olai Wallin]] ja äiti Flora Fredrika Bernhardina Schreck. Isä toimi opettajana kansakoulunopettajia valmistavassa [[Jyväskylän seminaari]]ssa. Äiti puolestaan kuului vanhaan sivistys- ja virkamiessukuun. [[Eino Voionmaa]] ja [[Emmi Voionmaa]] olivat Väinö Voionmaan sisaruksia.
 
Vuonna 1895 Voionmaa avioitui Ilma Maria Alinin kanssa ja avioliitto kesti hänen kuolemaansa saakka vuoteen 1947. Avioliitosta syntyi kuusi lasta, jotka kukin ovaton jättäneetjättänyt jälkensä maamme historiaan. Yksi heistä oli suurlähettiläs, filosofian maisteri [[Tapio Voionmaa]].
 
== Tieteellinen toiminta ==
 
Opiskelussaan Väinö Voionmaa oli tehokas, kuten myöhemmässä elämässään muillakin aloilla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1890, filosofian lisensiaatiksi 1893 ja tohtoriksi 1894. Väitellessään tohtoriksi hän oli vain 25-vuotias. Hänen tutkimustensa aihepiirejä olivat yhteiskuntahistoria, maantieteellinen historia, Suomen keskiaika, Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme ja perhetalous<ref name=lahteenmaki />.
 
Voionmaa toi suomalaiseen historiantutkimukseen uusia metodologisia oivalluksia ja menetelmiä. Hän tavallaan edusti Suomessa samaa aikakauteen liittyvää tutkimuksen paradigman muutosta kuin samoihin aikoihin muun muassa [[Ranska]]ssa [[Annalistinen koulukunta]]. Hänen teoksistaan useat ovat vielä tänäänkin alansa arvostettuja auktoriteetteja, etenkin keskiajan historian tutkimukset. Hänen huomattavimpia teoksiaan ovat:
== Kansanedustaja ==
 
Voionmaa (silloinen Wallin) aloitti yhteiskunnallisen toimintansa [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliikkeessä]] ja kansanvalistuksellinen toiminta leimasikin koko hänen elinkaartaan. HetiAivan 1900-luvun alussa hän toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa suomalaisen puolueen riveissä.
 
Voionmaa oli yksi sivistyneistöön kuuluneista "kravattisosialisteista", jotka kannattivat 1900-luvun alussa työväenliikkeen tavoitteita. Vuoden 1904 tienoilla he muodostivat suomalaisen puolueen radikaalin ryhmän, jotka pitivät puolueen sosiaalista ohjelmaa vanhentuneena. Pian sen jälkeen he irrottautuivat suomalaisesta puolueesta. Wallin sai virikkeitä sosialistiseen suuntaan äidiltään, aviovaimoltaan, asuinympäristöstään Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matista]] sekä opintomatkoillaan Berliinistä ja Kööpenhaminasta. Vaimolleen hän raportoi Kööpenhaminasta: "Sympatialla olen lukenut sosialistista kirjallisuutta ja sosialististen kirjailijoiden nerokkaita esityksiä nykyoloista. [– –] vaan miten se käytännössä olisi toteutettava, se on vielä peitetty niin kuin elämän tulevaisuus aina on." Hän pohti yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, joka hänen ajatuksensa mukaan vaatisi "uutta oikeutta". Sosialismin [[luokkataistelu]]oppia hän vieroksui. Yhdistämällä raittiusliikkeen ja työväenliikkeen hän muodosti näkymän, johon luokkataistelukin sopi: taistelun "viinakapitalismia" vastaan. Hän kuitenkin liittyi Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen jäseneksi vasta 1918, sisällissodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Väinö Voionmaa | Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1969| Tekijä = Aimo Halila| Sivu = 50–60, 163| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Suurimman elämäntyönsä Voionmaa teki kansanedustajana vuosina 1919–1947 [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattisessa puolueessa]]. Eduskunnassa hän toimi muun muassa ulkoasianvaliokunnassa, sen puheenjohtajana 1931–1937 ja vaikeana sota-aikana 1940–1946. Tämän lisäksi hänellä oli eduskunnan luottamustehtävinä muun muassa: Kulkulaitosvaliokunta puheenjohtaja 1925, Kulkulaitosvaliokunta puheenjohtaja 1929–1931, Perustuslakivaliokunta jäsen, Sivistysvaliokunta jäsen, Suuri valiokunta jäsen, Talousvaliokunta jäsen, Valtiovarainvaliokunta jäsen, [[Eduskunnan kirjasto]]n hallitus jäsen, [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] jäsen. Hän kuoli kesken vaalikauden vuonna 1947.
 
SDP:n sisäisessä toiminnassa Voionmaa jäi [[Väinö Tanner|Väinö Tannerin]] varjoon. Hän uskalsi olla kriittinen Tanneria kohtaan, mistä seurasi epäluottamusta. Esimerkiksi jatkosodan aikana Voionmaa paheksui natsi-Saksan ihailua ja natsien kanssa veljeilyä, joskin erimielisyydet olivat saaneet alkunsa jo aikaisemmin.<ref name=lahteenmaki />
 
Väinö Voionmaan jälkeläisten parissa elää tarina, jonka mukaan hän kirjoitti tieteelliset työnsä eduskunnan pulpetissa istuessaan. Teksti oli suoraan painovalmista ja jokaisen päivän tuotanto sai oman kirjekuorensa, jotka sitten koottiin yhteen uudeksi kirjaksi.
== Rauhanneuvottelija ==
 
Voionmaa osallistui aktiivistiaktiivisesti kaikkiin itsenäisen Suomen neuvottelemiin rauhoihin. Ensimmäiseksi oli hänellä edessään [[Tarton rauha]]nvaltuuskunnan jäsenyys 1920. Hänellä oli keskeinen osuus siinä, että [[Petsamo|Petsamon]] alue saatiin Suomelle, sillä hän tiesi Venäjän keisarinkin luvanneen aluehyvityksiä Suomelle Venäjän saatua pienen alueen [[Rajajoki|Rajajoen]] länsipuolelta. Vaikea neuvottelutehtävä oli toimiminen [[Moskovan rauha]]nvaltuuskunnan jäsenenä 1940. Voionmaa oli ehdolla myös vuoden 1944 Moskovassa solmitun välirauhan valtuuskuntaan.<ref name=lahteenmaki>{{Kirjaviite |Nimeke Tekijä=Lähteenmäki, Maria | Nimeke=Väinö Voionmaa. : Puolue- ja geopoliitikko |Julkaisija Julkaisija= Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2014 |Sivu Sivu= 18–21, 25–27, 74–77, 87, 124, 414|Vuosi Tunniste={{ISSN|0073-2559}} 2014|Tekijä Isbn=978-952-222-556-6 Maria| Selite=Historiallisia tutkimuksia, 264 Lähteenmäki}}</ref> Vielä ennen kuolemaansa hän ehti toimia [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhan]] rauhanvaltuuskunnan jäsenenä 1946–1947. Viimeksi mainituissa Voionmaan etuna oli hänen toimintansa sodan loppuvaiheissa Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen niin sanotussa hiljaisessa oppositiossa, joten hän nautti kaikkien osapuolten luottamusta.
 
== Suomalaisuusmies ==
Koska Voionmaa selkeästi kuului siihen ranskalaiseen historiankoulukuntaan, joka korostaa maantieteen ja historian yhteiseloa, niin myös arkipäivän poliittisessa toiminnassa nämä periaatteet muokkasivat hänen ajatuksiaan. Lisäksi hän oli uuden tasavallan kokeneimpia ulkopoliitikkoja ja siten tuo näkemys vaikutti hänen ulkopoliittisiin mielipiteisiinsäkin.
 
Voionmaa korosti, että Suomea oli tarkasteltava sen ''luonnollisen kokonaisuuden yhteydessä, jossa nykyinen Suomi on pääosan'' ja näin hän hahmotteli "''luonnollisen [[Suur-Suomi|Suur-Suomen]]''" ja hänen mukaansa "''suomalaisen heimohengen viaton kirmailu''" tulisi lopettaa<ref name=lahteenmaki />. Tähän Suur-Suomeen Voionmaan silloisen näkemyksen mukaan kuuluisivat [[Tornionjoki|Tornionjoen]] länsipuolella oleva Ruotsin [[Länsipohjan kysymys|Länsipohjan]] suomalaisalue, suomalaisten asuttama [[Norja]]n [[Ruija]], suomalaisten [[Inkerinmaa]] ja koko [[Itä-Karjala]] Jäämeren rannikoineen. Tässä näkyy selvästi maantieteellis-historiallinen ajattelutapa, joka kuvastaa hyvin Voionmaan ajattelumaailmaa.
 
Kuitenkin Voionmaan näkemysten mukaan tuosta luonnollisesta Suomesta oli paljon tingittävä. Nämä tinkimisen syyt olivat hänestä etenkin historiallisia. Eräänä mahdollisuutena Voionmaa pohti kuitenkin vaihtokauppoja,: [[Ahvenanmaa]] voitaisiin vaihtaa Länsi-Pohjaan ja [[Enontekiö]]n Lappi Ruijaan. Myös Inkerinmaan liittäminen olisi merkinnyt suurvallan karkottamista sille tärkeästä Suomenlahden perukasta ja Pietarista.
 
Eräänlaisena maantieteellisenä esikuvanaan Suur-Suomen luomisessa Voionmaa piti [[Ranska]]a. Näin kumpainenkin olisi alue kahden meren välissä ja suuren rajajoen äärellä. Kuitenkaan hän ei nähnyt alueiden yhdistämistä [[sota]]a tai [[väkivalta]]a vaativana tavoitteena. Hänen mukaansa Suomi ei pyri laajentamaan nykyisen Suomen rajoja eikä valloittamaan Itä-Karjalaa, mutta se tahtoo rauhallisella tavalla luoda suomalaisen Suur-Suomen. Lisäksi Voionmaa arveli [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen valtaan tulleiden [[kommunismi|kommunistien]] olevan suosiollisia "reaalisen Suur-Suomen" syntymiselle.
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lähteenmäki, Maria | Nimeke=Väinö Voionmaa: Puolue- ja geopoliitikko | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2014 | Tunniste={{ISSN|0073-2559}} | Isbn=978-952-222-556-6 | Selite=Historiallisia tutkimuksia, 264 }}
 
==Aiheesta muualla==
33 523

muokkausta