Ero sivun ”Laivanrakennus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tms. (keskustelu | muokkaukset)
p kh ty
Rivi 1:
[[Kuva:MS Oasis of the Seas, Turku, 26.7.2009.JPG|alt=Markus Rantala/Commons/CC-BY-SA-3.0|thumb|[[M/S Oasis of the Seas|M/S ''Oasis of the Seas'']] -laivaa rakennetaan [[Pernon telakka|Pernon telakalla]] [[Turku|Turussa]] vuonna 2009.]]
'''Laivanrakennus''' on hyvin vanha taito, joka on historian myötä kehittynyt [[laiva|laivoja]] [[telakka|telakoilla]] rakentavaksi [[teollisuus|teollisuudenalaksi]]. Ihmisillä on riittänyt rohkeutta lähteä vesille jo hyvin varhain. Kannusteena on varmaankinlienee ollut pääsy paremmille kalavesille ja metsästysmaille. Jo [[Pronssikausi|pronssikautiset]] punoksilla sidotut laidoitetut veneet, kuten [[Ferribyn veneet]], ovat olleet taitavasti tehtyjä ja niillä on uskallettulähdetty pitkille matkoille. Laivanrakennustaito on kehittynyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta ja historian aikana on havaittavissa monenlaisia perinteitä veneiden ja laivojen rakenteissa. Sodankäynti ja kilpavarustelu on usein ollut laivanrakennuksen kehittämisen motiivina. Vuosituhansia laivoja tehtiin puusta ja ne kulkivat [[purje]]illa tai [[soutu|soutajien]] voimalla. 1800-luvulla voimanlähteeksi tuli vähitellen [[höyrykone]] ja rungon rakennemateriaaliksi [[teräs]]. 1900-luvulla käyttövoimana on ollut [[höyryturbiini]], [[dieselmoottori]] ja joissakin laivoissa myös [[ydinvoima]]. [[Laivasuunnittelu|Laivanrakennusmestarit]] olivat ensimmäisten joukossa julkisesti auktorisoituja ammattilaisia. Merellä kulkevan laivan käyttöikä on joitakin kymmeniä vuosia, joten jatkuva uudistaminen on välttämätöntä. Suuren laivan rakentaminen on muodostanut taloudellisia ongelmia kuninkaillekin. Meri on vaativa ja riskialtis ympäristö laivoille, joten erilaiset taloudelliset instrumentit, kuten [[takaus|takaukset]] ja [[vakuutus|vakuutukset]] ovat kehittyneet tukemaan riskien jakamista niin laivoja rakennettaessa kuin [[merenkulku|merenkulussakin]]. 1700-luvulla takaajien perustamien [[luokituslaitos|luokituslaitosten]] toimintaan sisältyi [[haaksirikko|laivojen onnettomuuksien]] tutkintaa ja raportointia, mistä käynnistyi turvallisuuden järjestelmällisenjärjestelmällinen kehittäminen ja rakenteiden standardointi. Nykyään laivat rakennetaan tiukasti säännösten mukaisesti. Rahtilaivoissa korostuvat taloudelliset näkökulmat, kun taas matkustajalaivoissa ja huvialuksissa on havaittavissa muitakin painotuksia.
 
== Historia ==
Rivi 122:
1920-luvun lopulla Saksassa rakennettiin [[Versailles'n rauha|Versailles'n sopimuksen]] mukaan kooltaan rajoitettuja taistelulaivoja ja sen vuoksi englantilaiset kutsuivat niitä "[[taskutaistelulaiva|liivintaskutaistelulaivoksi]], joista tunnettu on [[Admiral Graf Spee]].<ref>Landström, s. 251</ref> Nämä olivat ensimmäisiä aluksia, jotka rakennettiin lohkoista ja joiden kokoamisessa käytettiin suurelta osin [[hitsaus]]ta. Toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusveneet pystyivät tuhoamaan liittoutuneiden kauppalaivoja suuressa määrin. Vastauksena tähän hävikkiin Yhdysvalloissa [[Henry J. Kaiser]] ehdotti standardilaivoja, minkä johti [[liberty-alus|liberty-aluksien]] rakentamiseen. Nämä olivat rakenteiltaan yksinkertaistettuja höyrylaivoja, joiden runko tehtiin lohkoista ja laivat koottiin hitsaamalla. Tämä tehosti rakennusta suuresti ja nopeimmillaan laiva koottiin kymmenessä päivässä. Näitä kantavuudeltaan 14 000 tonnin aluksia rakensi vuosina 1941–45 18 telakkaa kaikkiaan 2710 kappaletta. Rakennusmenetelmä oli uusi ja hitsausjännitykset aiheuttivat ongelmia. Kaikkiaan 12 alusta katkesi merellä. Syyksi todettiin [[haurasmurtuma]], jonka aiheutti materiaalin säröherkkyys kylmissä vesissä, ja murtumaa edesauttoivat ylisuuret lastit. Sodan lopulla alettiin valmistaa [[Victory-alus|Victory-aluksia]], jotka olivat hieman suurempia ja tukevampia. Näitä rakennettiin 531 kpl. Sodan jälkeen hitsaus vakiintui laivarunkojen kokoonpanomenetelmäksi.<ref>Landström, s. 306</ref>
 
1900-luvun lopulla laivanrakennuksesta telakoilla on kehittynyt loppukokoonpanoa, josajossa yhdistetään paikalle tuotuja osia ja komponentteja, jopa hyvin suuria, kuten koko runkolohkot, kansirakenteet tai moottorit. Painavia osia voidaan vesitse tuoda hyvinkin kaukaa.
[[Kuva:734-ongoing work.jpg|thumb|Rakenteilla oleva laiva telakkahallissa]]
Varsinkin [[rahtilaiva|rahtilaivojen]] kokoon vaikuttavat kaksi merkittävää kanavaa, 1914 avattu [[Panaman kanava]] ja [[Suezin kanava]], jossa liikennöinti alkoi 1867. Erityisesti [[Panamax]] kokoluokitus on tärkeä laivojen rakentajille. Suomessa liikennöivien alusten kokoa rajoittaa Tanskan salmista johtuva [[Baltimax]]-koko.