Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty ,  11 kuukautta sitten
p
Elonet-linkkien päivitystä.
Vuonna 1956 [[Suomen Filmiteollisuus]] oli tuottanut ensimmäisen suomalaisen täyspitkän värielokuvan ohjaajana itse "[[Toivo Särkkä|maisteri Särkkä]]". Suomi-Filmin Risto Orko ei halunnut jäädä tästä jälkeen vaan suunnitteli yhtiölle oman värielokuvan. Tuloksena oli ''[[Nummisuutarit (vuoden 1957 elokuva)|Nummisuutarit]]'' (1957), joka oli järjestyksessä kolmas elokuvasovitus [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] ''[[Nummisuutarit|näytelmästä]]''.<ref>Eedelliset sovitukset kuvattiin vuosina 1923 ja 1938</ref> Ohjaajana toimi itseoikeutetusti yhtiön pääohjaaja Vaala. Elokuva kuvattiin [[sovcolor]]-tekniikalla ja teknisenä neuvonantajana toimi [[moskova]]lainen värifilmiasiantuntija.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-28"/> Vaikka elokuva oli yleisömenestys, sen taiteellinen taso ei kuitenkaan ollut korkea. Elokuvaa pidetään heikoimpana näytelmän kolmesta filmatisoinnista. Nuoren vasta teatterikorkeakoulusta valmistuneen [[Martti Kuningas|Martti Kuninkaan]] roolisuoritusta Nummisuutarien Eskona kuitenkin kiitettiin.
 
Kuninkaan roolityö vakuutti myös Vaalan, ja hän otti tämän pääosaan seuraavaankin elokuvaansa, ''[[Nuori mylläri|Nuoreen mylläriin]]'' (1958), joka oli sovitus [[Maiju Lassila]]n samannimisestä kansannäytelmästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=httphttps://www.elonet.fi/titlefi/ek2iieelokuva/tekija117302 | Nimeke = Nuori mylläri (1958) | Julkaisija = ELONET}}</ref> Edeltäjänsä tavoin tämäkään värielokuva ei yltänyt lähellekään Vaalan parhaimpia teoksia. Martti Kuninkaankin elokuvaura tyrehtyi toistaiseksi ja jatkui vasta 1970-luvulla. Nuoria ja raikkaita nummi-Eskoja ja mylläreitä näytelleestä Kuninkaasta tuli rähjäinen usein hieman mielipuolisia rooleja näyttelevä vanheneva mies.
 
Miltei vuosi ''Nuoren myllärin'' jälkeen ensi-illan sai ''Niskavuoren naiset'' (1958). Se oli Vaalan väreissä tekemä uusintaversio samaisesta Wuolijoen näytelmästä, jonka hän oli filmannut 20 vuotta aikaisemmin. Elokuva sai tyrmäävän vastaanoton. ''Niskavuoren naiset'' on kuitenkin mainettaan parempi, vaikka [[Erkki Viljos]] ja [[Teija Sopanen]] eivät yllä Tauno Palon ja Sirkka Sarin tasolle. Eino Heinon kuvaus kuitenkin oli silmiä hivelevän kaunista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/2734 | Nimeke = Niskavuoren naiset (1958) | Julkaisija = Elokuvauutiset | Ajankohta= 23.5.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110526010301/http://www.kava.fi/node/4838 | Nimeke = Niskavuoren naiset | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto}}</ref>
 
Kolmen klassikkofilmatisoinnin lisäksi Vaala osallistui 1950-luvun lopulla alkaneeseen iskelmäelokuvien buumiin ja ohjasi myös kepeän ja nuorekkaan musikaalin ''[[Nuoruus vauhdissa]]'' (1961). Siinä [[Lasse Liemola]] ja [[Laila Kinnunen]] esittelevät laulutaitojaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=httphttps://www.elonet.fi/titlefi/ek2io6elokuva/117510 | Nimeke = Nuoruus vauhdissa | Julkaisija = ELONET}}</ref> Elokuva oli luottokäsikirjoittaja [[Usko Kemppi|Usko Kempin]] viimeinen Vaalalle käsikirjoittama elokuva. Vaala ohjasi kaikkiaan neljä värielokuvaa – aikana jolloin ne tekivät vasta tuloaan Suomeen.
 
=== Viimeinen elokuva ===