Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän Kanaaazajks muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:
[[Tiedosto:
'''
Paraisten kaupungin [[Lemlahdensaari|Lemlahdensaaren]] pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos [[Joachim Fleming]] oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa [[Maunu Tavast]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartanon veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
Rivi 15:
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määritteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>
Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä.
==Katso myös==
|