Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä

28 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
Käyttäjän Kanaaazajks muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.
(Korjattu kirjoitusvirhe)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (Käyttäjän Kanaaazajks muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.)
Merkkaukset: Pikapalautus Palauta-työkalulla rv
[[Tiedosto:KuituaKuitia 1 AB.jpg|thumb|right|Kuitian kartano, etualalla kivinen kartanolinna.]]
[[Tiedosto:KuituaKuitian kartano.jpg|thumb|Kuitian kartanon päärakennus vuonna 1911.]]
'''KuituaKuitia''' ({{k-sv|Qvidja}}) on 1400-luvulla rakennettu [[kartano]] [[Parainen|Paraisilla]].
 
Paraisten kaupungin [[Lemlahdensaari|Lemlahdensaaren]] pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos [[Joachim Fleming]] oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa [[Maunu Tavast]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartanon veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määritteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>
 
Vuonna 1951 ilmestyneen seikkailuelokuvan ''[[Sadan miekan mies]]'' ulkokuvaukset kuvattiin Kuitian kartanon ympäristössä. Akakdjjskdjfhakjfkwkskajjdjf
 
==Katso myös==
132 468

muokkausta