Ero sivun ”Antti Isotalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p hups |
p fix |
||
Rivi 13:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Isontalon puukkojunkkari Anttia. Hänen pojanpojastaan on artikkeli [[Antti Isotalo (jääkäri)]] ja toisesta samannimisestä puukkojunkkarista artikkeli [[Antti Isotalo (saarnaaja)]]. Lounaissuomalaisesta konepajayrityksestä katso [[Antti-Teollisuus]].}}
'''Isontalon Antti''' eli '''Isoo-Antti''' tai '''Isoontaloon Antti''' ([[30. elokuuta]] [[1831]] [[Alahärmä]]<ref>https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8773</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hiski.genealogia.fi/hiski/8ampjw?fi+0004+kastetut+7604|nimeke=Historiakirjat - Hakulomake|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038097|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038980|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref> – [[8. elokuuta]] [[1911]] Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja [[puukkojunkkarit|puukkojunkkari]], joka syntyi Alahärmässä, [[Hanhimäki|Hanhimäen]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref> kylässä. Yhdessä [[Antti Rannanjärvi|Antti Rannanjärven]] kanssa hän johti Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 176| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
[[Tiedosto:Antti Rannanjarvi ja Antti Isotalo.jpg|thumb|250px|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref> Antti oli luonteeltaan levoton, ja hänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan järjestystä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. ”Isoon-Antin” sanotaan olleen voimakas mies vielä lähes 80-vuotiaana vanhuksenakin.▼
[[Tiedosto:Antti Rannanjarvi ja Antti Isotalo.jpg|thumb|250px|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref>]]
Antti oli syytettynä tappojutussa vuonna 1858, mutta vapautettiin täyden näytön puuttuessa. Uusien todistajien lausuntojen perusteella kihlakunnanoikeus kuitenkin tuomitsi Isontalon [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] mestaamalla tästä teosta vuonna 1869. Hovioikeuden ja [[Senaatin oikeusosasto|senaatin]] käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.<ref name=hss /> Antin kerrotaan kiistäneen tehneensä tapon lopun ikänsä. Vankilassa hän käyttäytyi hyvin. Isotalo oli kolmesti naimisissa. Rikoksistaan ja pelottavasta maineestaan huolimatta Antti oli Alahärmässä arvostettu henkilö. Hän oli muun muassa perustamassa kotipaikkakunnalleen kansakoulua ja nuorisoseuraa.<ref>[http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo]. puukkosivut.net</ref> Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref>▼
▲
Isotalo oli jo Eläessään legendaarisia rosvopääliköitä, jotka olivat laajalti tunnettuja [[Alahärmä|Alahärmän]] ulkopuolella. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016223051/https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=270|nimeke=Puukkojunkkarit :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref>▼
▲Antti oli syytettynä tappojutussa vuonna 1858, mutta vapautettiin täyden näytön puuttuessa. Uusien todistajien lausuntojen perusteella kihlakunnanoikeus kuitenkin tuomitsi Isontalon [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] mestaamalla tästä teosta vuonna 1869. Hovioikeuden ja [[Senaatin oikeusosasto|senaatin]] käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.<ref name=hss /> Antin kerrotaan kiistäneen tehneensä tapon lopun ikänsä. Vankilassa hän käyttäytyi hyvin. Isotalo oli kolmesti naimisissa. Rikoksistaan ja pelottavasta maineestaan huolimatta Antti oli Alahärmässä arvostettu henkilö. Hän oli muun muassa perustamassa kotipaikkakunnalleen kansakoulua ja nuorisoseuraa.<ref>[http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo]. puukkosivut.net</ref> Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.
▲Isotalo oli jo
== Käräjillä ==
| |||