Ero sivun ”Peloponnesolaissota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
| kuvateksti = Kreikkalainen [[falangi]] taistelussa
| päivämäärä = maaliskuu [[431 eaa.]] – syyskuu [[403 eaa.]]
| paikka = [[Peloponnesos|PeloponnesoksenAntiikin niemimaaKreikka|Kreikka]],<br />ja muu [[Välimeri|Välimeren alue]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset = Deloksen meriliitto hajotettiin ja Ateena pakotettiin peloponnesolaisliittoon. Oligarkit nousivat valtaan Ateenassa.
| lopputulos = Spartan voitto.
| taistelija1 = '''[[Antiikin Ateena|Ateena]]'''<br />[[Deloksen meriliitto]]
| taistelija2 = '''[[Sparta]]'''<br />[[Peloponnesolaisliitto]]
| komentaja1 =
Rivi 22:
| muut_taistelut = Peloponnesolaissodan taistelut
}}
'''Peloponnesolaissota''' käytiin pääasiassa [[Antiikin Ateena|Ateenan]]n ja [[Sparta]]n johtamien liittojen välillä vuosina [[431 eaa.|431]]–[[404 eaa.]] [[Persialaissodat|Persialaissotien]] jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty.
 
'''Peloponnesolaissota''' käytiin pääasiassa [[Ateena]]n ja [[Sparta]]n johtamien liittojen välillä vuosina [[431 eaa.|431]]–[[404 eaa.]] [[Persialaissodat|Persialaissotien]] jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty.
 
Sodan alkuvaihetta kutsutaan yleensä nimellä Arkhidamoksen sota Spartan kuninkaan [[Arkhidamos II|Arkhidamoksen]] mukaan. Sodan alkuvuosina [[Perikles|Perikleen]] johtama Ateena yritti välttää taisteluja. Perikles kuitenkin kuoli ruttoon, joka iski Ateenaan vuonna 430 eaa. Sodan ensimmäinen vaihe loppui vuonna 421 eaa., kun osapuolet solmivat niin sanotun [[Nikiaan rauha]]n. vuoteen 415 eaa., jolloin ateenalaiset lähettivät [[Nikias|Nikiaan]] johdolla retkikunnan [[Sisilia]]an avustamaan liittolaisiaan [[Syrakusa]]a vastaan. Ateenalaisten [[Sisilian sotaretki]] epäonnistui, kun spartalaisten oma retkikunta kukisti ateenalaiset täydellisesti. Sisilian sotaretken epäonnistuttua Ateenan vallassa olleet [[Joonia]]n kaupungit kapinoivat spartalaisten innoittamina. Myös [[Persian valtakunta]] alkoi tämän jälkeen avustaa Spartaa. [[Alkibiades|Alkibiadeen]] johdolla Ateenan laivasto voitti kuitenkin Spartan laivaston, ja vuoteen 406 eaa. mennessä Ateena oli vallannut takaisin suurimman osan entisestä valtakunnastaan. Sodan lopullinen käännekohta oli, kun spartalainen [[Lysandros]] sai vallattua [[Hellespontos|Hellespontoksen]]. Spartalainen laivasto tuhosi täydellisesti ateenalaisten laivaston vuonna 405 eaa., ja Ateena antautui vuonna 404 eaa.
Rivi 78 ⟶ 77:
=== Ateenan ja Spartan suunnitelmat ===
 
Sodan alkuvaiheessa Ateenan vaikutusvaltaisen poliitikon Perikleen suunnitelma oli evakuoida Attikan maaseudun asukkaat AteenanAteenaa ja sen satamakaupunginsatamakaupunkia [[Peiraieusantiikin Pireus|PeiraieuksenPireusta]] ympäröineiden nykyisin [[Themistokleen muurit|Themistokleen muureina]] ympäröimientunnettujen muurienkaupunginmuurien suojaan. Karja taas lähetettäisiin Euboian saarelle. Perikleen suunnitelman mukaan Sparta ei pystyisi millään kukistamaan Ateenaa. Spartan strategia oli hyökätä kuningas [[Arkhidamos II|Arkhidamos II:n]] johdolla Ateenaa ympäröivään [[Attika]]an ja pakottaa ateenalaiset ratkaisevaan taisteluun. Vaikka spartalaiset hävittivät Ateenan ympäristöä sodan ensimmäisenä vuonna, ei itse kaupungille koitunut suurempaa kärsimystä, koska sitä pystyttiin huoltamaan meriteitse. Spartan sotajoukot pystyisivät pitämään hallussaan Attikaa vain lyhyen ajan, ennen kuin heidän ruokavaransa loppuisivat.<ref name="Livius2">{{Verkkoviite|Tekijä=Jona Lendering |Nimeke=Archidamian War|Viitattu=1. kesäkuuta 2007 |Osoite= http://www.livius.org/pb-pem/peloponnesian_war/archidamian_war.html |Julkaisija=Livius.org }} {{en}}</ref>
 
Perikleen suunnitelma ei kuitenkaan ollut kaikkien ateenalaisten mieleen. Kun spartalaiset ryöstivät Attikan maaseutua, alkoivat eräät ateenalaiset, joista muuan [[Kleon]] oli äänekkäin, syyttää Periklestä pelkuruudesta. Spartalaiset eivät kuitenkaan pystyneet tekemään mitään pysyvää vahinkoa. Arkhidamos oli myös ollut alkujaan sotaa vastaan ja toivoi, että koko kiista saataisiin vielä selvitettyä neuvotteluilla. Perikleen strategian mukaan Ateena voittaisi, jos se välttelisi suurempia taisteluja.<ref name="Livius2"/>
Rivi 86 ⟶ 85:
=== Rutto iskee Ateenaan ===
 
Vuoden 430 eaa. kesällä Ateenaan levisi [[rutto]]. Thukydideen mukaan rutto levisi [[muinainen Egypti|Egyptistä]]stä aluksi Ateenan satamakaupunkiin PeiraieukseenPireukseen. Sieltä se levisi itse Ateenaan, jossa suurin osa Attikan asukkaista oli sullottuna muurien sisään spartalaisia paossa. Tällaisissa olosuhteissa ruton oli varmaankin helppo levitä ateenalaisten keskuudessa. Kun ateenalaiset lähettivät lisäjoukkoja Poteidaian piiritykseen, levisi rutto myös piirittäjien joukossa. Rutto ei iskenyt yhtä rajusti muualle Kreikkaan. Kulkutauti tappoi kolmasosan Ateenan asukkaista, mukaan lukien Perikleen ja hänen poikansa. Rutto oli suuri isku Ateenalle, joka menetti merkittävän osan miesvoimastaan.<ref>Kagan 2003, s. 78</ref>
 
Seuraavana vuonna spartalaiset alkoivat piirittää [[Plataia]]a, Theban painostuksesta ja ehkä siksi, että he eivät halunneet hyökätä ruton riivaamaan Attikaan. Plataialaiset lähettivät naisensa ja lapsensa evakkoon Ateenaan ja jättivät itse kaupunkiin vain 400 sotilasta, jotka pystyivät helposti puolustamaan kaupunkia ylivoimaisia vihollisjoukkoja vastaan.
Rivi 210 ⟶ 209:
Vuonna 405 eaa. Lysandros nimitettiin Spartan laivaston varajohtajaksi, todellisuudessa hän oli kuitenkin laivaston todellinen päällikkö. Kyyroksen avustuksella hän varusti uudelleen spartalaisen laivaston ja suuntasi sen kanssa Hellespontokselle. [[Aigospotamoin taistelu]]ssa Lysandros tuhosi ateenalaisten laivaston.<ref> Kagan 2003, s. 467–471</ref>
 
Aigospotamoin voiton jälkeen spartalaiset alkoivat piirittää Ateenaa. Toinen Spartan kuninkaista, [[Pausanias (Sparta)|Pausanias]], saapui Peloponnesokselta armeijan kanssa, samalla kun Agis hyökkäsi Dekeleiasta. Lysandros puolestaan saartoi Ateenan satamakaupungin PeiraieuksenPireuksen. Vuoden 404 eaa. keväällä Ateena antautui.<ref>Kagan 2003, s. 476</ref><ref name="Livius6">{{Verkkoviite|Tekijä=Jona Lendering |Nimeke=Xenophon on the fall of Athens |Viitattu=1. kesäkuuta 2007 |Osoite=http://www.livius.org/pb-pem/peloponnesian_war/war_t01.html |Julkaisija=Livius.org }}</ref>
 
=== Sodan seuraukset ===
 
Ateenan antauduttua [[Deloksen meriliitto]] hajotettiin virallisesti. Ateena pakotettiin mukaan Peloponnesolaisliitoon, ja Ateenan johtoon nousivat [[Kolmekymmentä tyrannia|kolmekymmentä oligarkkia]]. Spartalaiset hajottivat myös niin sanotut pitkät[[Pitkät muurit]] Ateenan ja PeiraieuksenPireuksen välillä. Spartan liittolainen Theba olisi halunnut että Ateena tuhottaisiin, mutta tähän spartalaiset eivät suostuneet.<ref> Kagan 2003, s. 478–484</ref>
 
=== Ateenan demokratian paluu ===
 
Ateenan demokraatit löysivät kuitenkin uuden johtajan Thrasybuloksesta. Hän kokosi pienen armeijan, jolla hän valtasi Fylen linnoituksen Attikan ja Boiotian rajalla. Ateenan kolmekymmentä hallitsijaa yrittivät lähettää Thrasybulosta vastaan oman armeijan, joka ei kuitenkaan saanut mitään aikaiseksi. Oligarkkien ainoa vaihtoehto oli pyytää spartalainen armeija apuun. Vuoden 404 eaa. lopulla demokraatit valtasivat PeiraieuksenPireuksen ja pystyivät helposti pitämään sen, koska pitkät muurit oli hajotettu. Demokraattien ja oligarkkien välinen sisällissota jatkui vuoden 403 eaa. syyskuuhun asti. Tuolloin Spartan kuningas Pausanias puuttui asiaan ja palautti demokratian Ateenaan. Oligarkit saivat luvan asettua asumaan Eleusiin ja saivat jonkin ajan päästä palata Ateenaan.<ref name="Kagan485">Kagan 2003, s. 485–490</ref>
 
=== Sparta ja Persia ===
Rivi 238 ⟶ 237:
* {{Kirjaviite|Tekijä=Philip de Souza|Vuosi=2002|Nimeke=The Peloponnesian War 431–404 BC|Julkaisija=Osprey Publishing|Tunniste=ISBN 1-84176-357-8| Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Thukydides |Vuosi=1995|Nimeke=Peloponnesolaissota|Julkaisija=WSOY Laatukirjat| Suomentaja=J.A. Hollo| Tunniste=ISBN 951-0-19871-4}}
{{commonscat|Peloponnesian War}}
* [http://www.livius.org/pb-pem/peloponnesian_war/peloponnesian_war.html Livius.org Peloponnesian War] {{en}}
* [http://www.gutenberg.net/etext/7142 ''The History of the Peloponnesian War'' – Thukydideen "Peloponnesolaissotien historia"] [[Project Gutenberg]]issä {{en}}
Rivi 244 ⟶ 242:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat-rivi|Peloponnesian War|Peloponnesolaissota}}
 
[[Luokka:Peloponnesolaissota| ]]