Ero sivun ”Korean sota” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  1 vuosi sitten
p
Molemmat Koreat pitivät itseään koko niemimaan oikeutettuina hallitsijoina ja molemmilla puolilla oli halu yhdistää niemimaa. Etelässä presidentti Rhee oli esimerkiksi omaksunut tunnuslauseen ”Marssikaamme pohjoiseen”. Yhdysvalloilta oli pyydetty sotilasapua, mutta amerikkalaiset eivät olleet halukkaita tukemaan maan väkivaltaista yhdistämistä ainakaan avoimesti. Yhdysvallat aseista Etelä-Koreaa, mutta esimerkiksi raskasta aseistusta sille ei luovutettu, jotta Rheetä ei innoitettaisi seikkailupolitiikaan. Neuvostoliiton apu Pohjois-Korealle oli sen sijaan huomattavaa, vaikkakin sotilaansa Neuvostoliitto oli kotiuttanut vuonna 1948.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180">Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 174-180</ref>
 
Neuvostoliiton sittemmin avautuneen arkistoaineiston perusteella tiedeään, että tulevan sodan suunnitteluun olivat osallistuneet osapuolet sekä Neuvostoliitosta että Pohjois-Koreasta. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, kumpi osapuoli teki aloitteen suunnitelmista. Neuvostoliitossa Korean paikallinen tilanne haluttiin käyttää hyödyksi, vaikka sota niemimaalla ei liene ollut osa suurempaa strategiaa. Neuvostoliitossa ei uskottu yhdysvaltojenYhdysvaltojen puuttuvan tapahtumiin, koska maa ei ollut esimerkiksi antanut tästä viitteitä virallisissa julkilausumissaan. Pohhjois-Koreassa tilanne vaikutti puolestaan monin tavoin suotuisalta hankkeelle. Etelä-koreaa riivasi tyytymättömyys hallitukseen ja maa oli poliittisessa kriisissä. Kommunismilla uskottiin olevan laajaa kannatusta Etelä-Koreassa, josta oli saatu viitteitäesimerkiksi pohjoiseen saapuneilta eteläkorealaisilta vasemmistojohtajilta. Maan armeija oli myös selvästi kilpailijaansa paremmin varusteltu Neuvostoliiton tuella.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180" />
 
Kiina suhtautuminen Korean sodan syttymiseen ei ole täysin selvä. Stalinin ja Kim Il-sungin kirjeenvaihdon perusteella tiedetään, että Neuvostoliitto oli vaatinut pohjois-Koreaa kertomaan suunnitelmistaan kiinan johtaja [[Mao Zedong]]ille, jolta piti saada suunnitelmille hyväksyntä. Kiina ei ainakaan tämän perusteella ollut aloitteentekijä sodan suhteen.<ref name="Vesterinen & Janhunen & Huotari 2000, s. 178-180" />
23 649

muokkausta