Ero sivun ”SWIFT” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
+historiaa vanhasta hesarista |
||
Rivi 30:
'''Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication''' (SWIFT) hoitaa pankkien tunnusnumeroiden rekisteröinnin ja pitää yllä luetteloa näistä numeroista.
==Historiaa==
[[Osuuskunta]]muotoinen Swift perustettiin vuonna 1973, ja perustajina oli noin 240 pankkia eri puolilta maailmaa. Hankkeen tavoitteena oli maailmanlaajuinen pankkien tietokoneverkko, johon oli määrä siirtyä vähittäin. Tietokoneet olivat tulleet pankkien käyttöön 1950-luvulla, ja 1970-luvulla rakennettiin vauhdilla kansallisia reaaliaikaisesti eli viiveittä toimivia maksuliikennejärjestelmiä.<ref name=hs1977>{{Lehtiviite | Tekijä =Lantto, Reino | Otsikko =Kirjeet ja telexit jäämässä historiaan. SWIFT mullistaa maailman rahaliikenteen | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =1977-07-12 | Sivut =14 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1977-07-12/14 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>
Pankkeja alettiin kytkeä Swift-järjestelmään heinäkuussa 1976, ja vuotta myöhemmin tietoverkossa oli 134 pankkia ja 230 tietokonepäätettä. Vuonna 1977 jo miltei kaikki Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat olivat mukana järjestelmässä, ja seuraavana oli vuorossa [[Japani]].<ref name=hs1977/>
Swiftin päämaja perustettiin [[Bryssel]]iin, johon sijoitettiin myös järjestelmän toinen tietokonekeskus. Toinen sijoitettiin [[Amsterdam]]iin. Jokaisessa jäsenmaassa toimi ''konsentraattoriksi'' kutsuttu aluekeskus, joka hoiti liikennettä oman maansa pankkeihin ja toisaalta muiden aluekeskusten ja pääkeskusten muodostamaan kansainväliseen pankkiverkkoon. Swiftin pää- ja aluekeskusten tietokoneet olivat [[Burroughs (yritys)|Burroughsin]] valmistamia, mutta eri maiden pankit saattoivat liittyä Swift-järjestelmään myös [[ICL|ICL:n]] ja [[General Automation]]in valmistamilla laitteilla.<ref name=hs1977/>
Swift paransi paitsi maksuliikenteen nopeutta, myös tietoturvallisuutta. Maksuosoitukset käännettiin standardoidulle tietokonekielelle. Pikasanomiin saatiin vastaanottajalta kuittaus alle viidessä minuutissa, tavallisiinkin sanomiin noin puolessa tunnissa, kun siihen asti kansainvälisessä maksuliikenteessä oli käytetty tavallista kirjepostia sekä [[teleks]]-kaukokirjoitinta. Esimerkiksi Suomesta Keski-Eurooppaan kulki maksumääräys ennen Swiftiä 1–3 viikossa, ja Swift-järjestelmässä aika lyheni noin kolmeen pankkipäivään. Pikamääräyksiä hoidettiin nopeamminkin lisämaksusta.<ref name=hs1977/>
Swift-tiedonsiirto toimi kansallisilta posti- ja telelaitoksilta vuokratuilla puhelinlinjoilla, ja järjestelmän suosion myötä tiedonsiirrosta pyydettyjä hintoja pyrittiin eri maissa korottamaan, vaikka tariffeista oli alussa sovittu kansainvälisen postiliiton kanssa.<ref name=hs1977/>
==Katso myös==
*[[ISO 9362]] / [[SWIFT-koodi]]
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Yritys}}
| |||