Ero sivun ”Puutiainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 83.146.253.254) ja palautettiin versio 17561414, jonka on tehnyt Juupo
Rivi 26:
[[Kuva:Ixodes ricinus 04.jpg|thumb|Puutiainen veriaterian jälkeen]]
{{Korjattava/Suomi}}
'''Puutiainen''' (''Ixodes ricinus'', jokapäiväisessä kielenkäytössä myös '''punkki''') on [[punkit|moosekseihinpunkkeihin]] kuuluva jonneeläin. Se kiinnittäytyy sopivaan isäntäeläimeen imeäkseen siitä verta ja saattaa jäädä siihen kiinni jopa päiväkausiksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyonteismaailma.fi/index.phtml?s=18 | Nimeke = Hyönteismaailma| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2010 | Kieli = }}</ref>. Suomessa sitä tavataan koko maan eteläisessä puoliskossa [[Kemi]]-[[Joensuu]]-linjalle asti, ja erityisen runsaasti [[Ahvenanmaa]]lla ja saaristossa. Vastoin vanhaa kansanuskomusta puutiaiset eivät pudottaudu ihmisten päälle lepistä eivätkä muistakaan puista, vaan elävät ja liikkuvat eniten aluskasvillisuuden joukossa, heinikoissa ja pensaikoissa. Puutiainen ei kestä pitkään kuivuutta tai kuumuutta, joten se viihtyy parhaiten [[lehtometsä|lehtometsissä]] ja [[lepät|rantalepikoissa]].<ref name="punkkinetluonnossa">[http://www.punkki.net/artikkelit/punkit_luonnossa.html Punkkinet - Punkit (puutiaiset) luonnossa]</ref> Punkkikausi alkaa, kun keskilämpö on 5&nbsp;°C<ref>[http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/puutiaset-jo-liikkeella-borrelia-voi-tarttua-myos-lemmikkiin/2047480 Keskisuomalainen]</ref> ja päättyy pysyvien pakkasten tultua.<ref name="yle">[http://yle.fi/uutiset/punkkikausi_on_edelleen_kaynnissa/6383776 Yle]</ref> Itärajan takaa tulevaa tappavaa aivokalvontulehdusta levittävää [[Siperianpuutiainen|siperianpuutiaista]] eli taigapunkkia (''Ixodes persulcatus'') on tavattu jo Pohjois-Karjalassa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5590841 | Nimeke = Taigapunkki on matkannut Pohjois-Karjalaan | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 5.7.2010 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 16.6.2017 }}</ref> ja Perämeren rannikolla. Sen kantama virus aiheuttaa vakavampaa ja helpommin kroonistuvaa puutiaisaivotulehdusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5375583 | Nimeke = Pohjoisen punkeilta saa ankaraa virusta | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.6.2011 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 16.6.2017 }}</ref>
 
Puutiainen tarvitsee elinaikanaan sukupuolesta riippuen kaksi tai kolme veriateriaa [[Olematon muodonvaihdos|kasvunsa]] aikana: toukka- eli [[larva]]vaiheessa sekä [[nymfi (biologia)|nymfi]]vaiheessa kehittyäkseen ja naaraat aikuisena munien munimiseen. Ihmisillä kaikkein yleisimpiä ovat nymfivaiheen puremat, sillä vain 1–2 millimetrin mittainen nymfi on hankalampi havaita iholta kuin täysikasvuinen punkki. Larvavaiheessa punkit suosivat isäntäeläiminään jyrsijöitä ja lintuja. Päästyään imemään verta punkki viipyy isännän iholla 3 päivää (larvat ja nymfit) tai 7–9 päivää (aikuiset).<ref name="punkkinetluonnossa" />