Ero sivun ”Viipurin linna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 185.230.179.34 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kyykaarme tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
Ei tarvitse omaa otsikkoa |
||
Rivi 15:
Linnan myöhempiä rakennusaikoja [[keskiaika|keskiajalla]] olivat varsinkin 1440-luku, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika]] asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa [[Eerik Akselinpoika Tott]] varusteli linnaa.
1500-luvulla linnassa tehtiin perinpohjaisia uudistuksia. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka vieläkin nähdään linnan länsiosassa. 1500-luvun lopulla linnan rakennusmestarina toimi [[Antonius Rosetti]].
Vuosina 1606–1608 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Suuren Pohjan sodan alkaessa, 1700-luvun alussa, rakennettiin ulkovallien kulmiin [[bastioni]]t.
Rivi 22:
[[Talvisota|Talvisodan]] alkaessa linna oli puolustuslaitoksen hallussa. Se vaurioitui sodassa jonkin verran. Suomi menetti linnan talvisodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940, mutta valtasi uudelleen [[jatkosota|jatkosodan]] alussa 1941 joutuen vetäytymään kesällä 1944. Neuvostoliiton hajottua 1991 linnan alue kuuluu [[Venäjä]]lle.
== Katso myös ==
* [[Viipurin linnalääni]]
| |||